Resursseja pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn

Share |

Perjantai 24.8.2012 - Sanna Marin


(Julkaistu Aamulehdessä 17.9.2012)

Kodeissa tapahtuva pari- ja lähisuhdeväkivalta on vakava ihmisoikeusongelma Suomessa. Väkivalta voi olla luonteeltaan henkistä, fyysistä, seksuaalista tai taloudellista. Vain pieni osa kaikesta väkivallasta tulee poliisin tietoon. Perhesurmat ovat väkivallan näkyvin ja uutisoiduin muoto, mutta vain jäävuoren huippu kaikesta lähisuhteissa tapahtuvasta väkivallasta.

Vaikka ongelman laajuus tiedetään, on siihen puuttumisessa edelleen merkittäviä epäkohtia. Palvelujärjestelmässä on puutteita väkivallan uhrien, sen piiriin altistuneiden sekä väkivallan tekijöiden palveluiden osalta. Palvelutarjonnassa ja saatavuudessa on aukkoja ja alueellisia eroja eikä toiminnoista ole saatu pysyviä. Myös palveluiden rahoitus on monin osin puutteellista. Tällä on suora yhteys nykyisten palveluiden riittämättömyyteen.

Tampereen kaupunki on julkaissut vuonna 2009 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Tampereella -selvityksen. Selvityksen rinnalla toimii Tampereelle laadittu toimintamalli lasten kaltoin kohteluun puuttumiseksi. Vaikka itse selvitys on hyvä ja tarjoaa konkreettisia esityksiä väkivaltaan puuttumiseksi, ei sen jalkauttaminen käytännön väkivaltatyöhön ole onnistunut toivotulla tavalla. Suurin syy on ontuva resursointi.

Tampereella toimii vakituinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisytyöryhmä, jolla on moniammatillinen ja laajaa asiantuntemusta omaava jäsenistö. Työryhmän perustaminen on merkittävä edistysaskel kaupungilta ja osoittaa poliittista tahtoa puuttua väkivaltaan. Sen vastuu väkivallan ehkäisytyön koordinoinnista ja johtamisesta on kuitenkin edelleen vajavaista. Keskeisin ongelma työryhmän työskentelyn ja väkivallan ehkäisyn kannalta on rahoituksen puute. Tampereen kaupungin budjetista ei ole osoitettu vakituista tai edes projektiluontoista määrärahaa väkivallan ehkäisytyön koordinointiin.

Mihin rahaa sitten tarvitaan? Pari- ja lähisuhdeväkivaltaan tehokkaasti puuttuminen vaatii laajaa sektorit ylittävää yhteistyötä eri palveluiden ja viranomaisten välillä. Väkivallan uhrit ja osalliset tarvitsevat usein sekä terveys- että sosiaalipalveluja, poliisin ja syyttäjän apua, mahdollisesti lastensuojelun apua, paikkaa turvakodista, mielenterveyspalveluita ja muita palvelumuotoja selvitäkseen väkivallasta ja sen aiheuttamista fyysisistä ja psyykkisistä ongelmista. Toimivat hoitopolut  edellyttävät yhteistyötä kunnan, valtion ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Terve järkikin sanoo, ettei yhteistyö toimi mikäli sitä ei koordinoida keskitetysti.

Jotta työryhmä voisi hyödyntää laajaa ammattitaitoansa, luoda Tampereelle toimivia hoitopolkuja väkivallan osapuolille ja pureutua muun muassa väkivaltatapausten dokumentointiin liittyviin ongelmiin, tarvitaan sen työtä koordinoimaan ja ohjaamaan täysipäiväinen työntekijä. Tämä edellyttää poliittisen tahdon lisäksi määrärahaa kaupungin budjetista.

Perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien toteutuminen kuten oikeus elää turvassa ilman väkivaltaa ei saa olla kiinni rahasta.

Avainsanat: Pari- ja lähisuhdeväkivalta, Ihmisoikeudet, Tasa-arvo, Tampere