Uutta osallistumista etsimässä

Share |

Maanantai 5.11.2012 - Sanna Marin


(Kolumni Demokraatissa 5.11.2012)

”Kunnallisvaaleissa todellinen jytky – äänestysprosentti 81,6”, miltä kuulostaisi? Syksyn 2012 kunnallisvaalit tullaan muistamaan paitsi perussuomalaisten noususta kuntapuolueeksi myös ennätyksellisen alhaisesta äänestysprosentista. Uurnille lähti vain 58,3 prosenttia suomalaisista. Tämä on 3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008 ja 12,2 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Mitä oikein tapahtui?

Alhaiselle äänestysprosentille on esitetty mediassa jos jonkinmoisia selityksiä. Sote-vaalit eivät kiinnostaneet, ehdokkaita oli liian paljon tai liian vähän, puolueiden linjat eivät erottuneet, ihmiset ovat tyhmiä, laiskoja tai liian kiireisiä ja niin edelleen. Muutama selkeä trendi on kuitenkin havaittavissa. Nuoret eivät äänestä, köyhät ja vähän koulutetut äänestävät hyvätuloisia ja koulutettuja vähemmän ja suurissa kaupungeissa äänestysinto on koko maata heikommalla tolalla.

Äänestyskäyttäytyminen viestii surullista kuvaa edustuksellisen demokratian tulevaisuudesta. Etenkin nuorten äänestämättömyys ennakoi yhä alenevia äänestysprosentteja.

Vaikka äänestysprosentin nostaminen onkin toivottavaa, se ei yksin riitä. Kuntiin tarvitaan myös uudenlaista osallisuutta ja osallistumiskulttuuria. Kaikki on saatava mukaan yhteiskunnan kehittämiseen, myös nukkuvat. Selän kääntämisen aika on yksinkertaisesti ohi kun vain reilu puolet suomalaisista äänestää.

Osallisuuden rakentaminen edellyttää kuntapäättäjiltä tahtoa ottaa kuntalaiset mukaan paikalliseen päätöksentekoon. Se edellyttää myös konkreettisia tekoja osallistumiskynnyksen madaltamiseksi. Tarvitaan uusia kohtaamisen paikkoja kuntapäättäjien ja asukkaiden välillä. Näitä voivat olla esimerkiksi sähköiset keskustelufoorumit tai sosiaaliset mediat, eri kunnanosissa järjestettävät epäviralliset kahvihetket ja keskustelutilaisuudet tai vaikkapa valtuustoryhmien ja erilaisten paikallisyhdistysten säännölliset tapaamiset.

Tärkeää on oivaltaa, etteivät kuntalaiset ole vain päätöksenteon tilintarkastajia vaan oman arkensa asiantuntijoita, joita yksinkertaisesti kannattaa kuunnella myös vaalien välillä.

Avainsanat: Kunnallisvaalit, Äänestäminen, Demokratia