Nyt tarvitaan Lauri Ihalaista!

Share |

Lauantai 11.1.2014 - Sanna Marin


SDP:n kannatus ui pohjalukemissa. Kyse ei valitettavasti ole enää vain hetkellisestä ilmiöstä. Suunta on ollut huolestuttava jo pidemmän aikaan. Puolue on epäonnistunut sekä perinteisten kannattajiensa pitämisessä, että uusien kannattajaryhmien hankkimisessa. Mikäli kehitys jatkuu, on edessä pienpuolueen tulevaisuus.

Suunta on mahdollista muuttaa. Tuorein esimerkki politiikan yllätyskäänteistä on keskustan ilmiömäinen kannatuksen nousu vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeisestä 13 prosentista nykyiseen reilu 24 prosenttiin ilman, että puolue olisi esitellyt mitään sen erikoisempaa vaihtoehtoa.

Puolueen kannatus ei ole yhdestä ihmisestä kiinni. Puoluejohtajalla on kuitenkin nykyisessä henkilökeskeisessä poliittisessa kulttuurissa suuri merkitys puolueen menestykseen. Kyse ei ole vain siitä miltä puheenjohtaja näyttää ulospäin, vaan myös siitä millaisen ilmapiirin hän luo puolueen sisälle.

Omasta mielestäni SDP tarvitsee nyt Lauri Ihalaisen kaltaista toimijaa puolueen puheenjohtajaehdokkaaksi. Tälle on kolme syytä, eivätkä ne liity ikään tai sukupuoleen.

Ensinnäkin, Ihalaista arvostetaan yli puoluerajojen. Hän on onnistunut ministeritehtävässään hyvin ja häneen liitetään mielikuvia kuten ahkera ja luotettava. SDP tarvitsee nyt puheenjohtajan, joka edustaa uskoa vakaaseen yhteiskuntakehitykseen. Siihen, että omalla työllä ja tekemisellä selvitään eteenpäin vaikeistakin ajoista. Vastavoiman päätään nostaneelle populismille.

Toiseksi, Ihalaisella on ay-tausta. Hän edustaa jatkuvuutta ja työväenliikkeen perinteisiä kannattajaryhmiä. Tästä huolimatta hän ei synnytä stereotypistä kuvaa räyhäävästä ay-pampusta, jonka kiinnostus on pelkästään paperi- ja metallimiesten liksojen korotuksissa. Ihalainen edustaa kansalaisten silmissä hyvää neuvottelijaa, joka on koko kansan asialla. Reilumpia työehtoja niin perinteisille duunareille kuin akateemisille silpputyöläisillekin.

Kolmanneksi Ihalainen ei enää tee omaa uraansa politiikassa. Hän lähti ehdolle vuoden 2011 eduskuntavaaleihin pitkän harkinnan jälkeen. Toisin sanoen hänellä ei ole tarvetta potkia muita potentiaalisia toimijoita syrjään omien intressiensä takia. SDP tarvitsee tässä ajassa puheenjohtajaehdokkaan, joka yhdistää puolueen eri laidat ja, jonka fokus on sosialidemokraattisen liikkeen kokonaisedussa. Henkilön, joka voisi toimia puheenjohtajana yhden kauden, ja joka tasoittaisi tietä seuraavalle puheenjohtajalle sekä antaisi tilaa puolueen uudistumiselle. Nyt kaivataan todellista muutosjohtajaa.

Seinäjoen puoluekokouksessa on katsottava paitsi seuraaviin eduskuntavaaleihin myös sitä pidemmälle. Siksi toivoisin näkeväni Lauri Ihalaisen SDP:n puheenjohtajakilpailussa.

Avainsanat: SDP, Puoluekokous, Politiikka, Lauri Ihalainen