Sananen listavaalista

Share |

Torstai 20.3.2014 - Sanna Marin


Jätin viime marraskuussa SDP:n puoluekokoukselle aloitteen (nro. 137) listavaalin käyttöönotosta europarlamenttivaaleissa. Aloitteeni on saanut hyvän vastaanoton puolueen sisällä. Puoluehallituksen vastaus aloitteeseen on varovaisen myönteinen, tosin ehkä turhankin varovainen. Sittemmin muun muassa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman ja varapuheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä ovat liputtaneet listavaalin käyttöönoton puolesta.

Suomessa on tällä hetkellä käytössä avoin listavaali. Puolueet valitsevat ehdokkaat listalle, mutta eivät laita heitä järjestykseen. Toisin kuin usein miellämme, nykyisessäkin vaalitavassa äänestetään ensisijaisesti puoluetta ja vasta toissijaisesti yksittäistä ehdokasta. Puolueen kokonaisäänimäärä ratkaisee läpimenijöiden määrän. Puolueiden vaaliohjelmat ja neuvotteluasemat puolestaan ratkaisevat seuraavalla vaalikaudella tehtävän politiikan, eivät yksittäisten ehdokkaiden lupaukset.

Itse olen Ruotsin mallin kaltaisen puoliavoimen listavaalin kannattaja. Tässä mallissa puolue laittaa ehdokkaat listalla preferenssijärjestykseen, mutta yksittäiset ehdokkaat voivat yhä kivuta listalla ylöspäin henkilökohtaisen äänimääränsä avulla. Eurovaaleissa listavaali toimisi mielestäni hyvin, kuntavaaleissa puolestaan huomattavasti huonommin.

Listavaali sopisi eurovaaleihin kahdesta syystä. Ensinnäkin se toisi parlamentin poliittisen asetelman paremmin esiin. Europarlamentissa, kuten eduskunnassakin, politiikkaa tehdään pääsääntöisesti poliittisen puolueen tai ryhmittymän kautta. Ei siis sen perusteella mistä maasta tai vaalipiiristä parlamentaarikko tulee. Listavaali kohdistaisi huomion puolueiden vaaliteemoihin ja vaaleissa käsiteltäviin asiakysymyksiin. Eri puolueiden vaihtoehdot tulisivat äänestäjille selkeämmin esiin kun vaaleissa keskityttäisiin näiden vertailuun.

Toiseksi, nykyisessä henkilövaalissa korostuu liiaksi yksittäisten vaalikampanjoiden budjetti ja ehdokkaiden medianäkyvyys. Vaalit vaativatkin kohtuuttomasti rahallisia ja ajallisia panostuksia yksittäisiltä ehdokkailta. Tilanne on erityisen hankala eurovaaleissa, joissa vaalipiirinä on koko maa.

Suljettuun tai puoliavoimeen listavaaliin siirtyminen vaatisi ehdottomasti rinnalleen nykyistä avoimemman puolueiden sisäisen demokratian. Puolueiden jäsenten pitäisi voida aidosti osallistua ja vaikuttaa listan muodostamiseen esimerkiksi jäsenäänestysten kautta. Tällainen kulttuurin muutos voisi kokonaisuudessaan tervehdyttää puolueiden ummehtuneita valtarakenteita ja palauttaa puolueet takaisin osaksi kansalaisyhteiskuntaa.

Listavaali ei ole patenttiratkaisu äänestysprosentin laskuun tai edustuksellisen demokratian ”kriisiin”, eikä sitä sellaisena pidä markkinoidakaan. Äänestysinnon kasvattamiseen on etsittävä ratkaisuja sekä edustuksellisen demokratian uudistamisesta että suorempien vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisestä.

Avainsanat: Politiikka, Vaalit, Eurovaalit, Listavaalit