Mitä jos olisimme käyttäneet 6 miljardia investointeihin?

Share |

Keskiviikko 17.12.2014 - Sanna Marin


Tämä on summa jonka saamme, kun laskemme yhteen kuinka paljon työnantajien kela-maksun poisto vuodesta 2010 ja yhteisöveron alennus vuodesta 2014 alkaen ovat maksaneet. Pelkästään tänä vuonna nämä suurille yrityksille ja työnantajille annetut kädenojennukset ovat maksaneet lähes kaksi miljardia euroa. Ja tämän ne tulevat maksamaan joka vuosi verrattuna tilanteeseen, jossa näitä päätöksiä ei olisi tehty.

Mitä sitten olisimme voineet tuolla kuudella miljardilla tehdä? Yksi vaihtoehto on, että valtionvelkamme olisi tämän summan verran kevyempi. Toinen vaihtoehto olisi ollut käyttää sama raha järkeviin ja työllistäviin investointeihin. Esimerkiksi Suomen tieverkossa odottaa 2,5 miljardin korjausvelka. Tämä on vähän päälle se summan, jonka menetämme joka vuosi näiden alennusten vuoksi. Toisaalta olisimme myös kertaheitolla voineet laittaa kotimaisen energiapaletin uuden näköiseksi satsaamalla kunnolla uusiutuvien energioiden tukemiseen. Tai olisimme voineet rahoittaa uusia ja kasvavia yrityksiä. Olisimme myös voineet jättää tekemättä kuntia kurjistavat valtionosuusleikkaukset. Listaa voisi jatkaa monella eri vaihtoehdolla.

Syy sille miksi nämä vero- ja maksualennukset tehtiin, on uskomus näiden synnyttämistä dynaamisista vaikutuksista. Siis, kun puhalletaan rahaa ilmaan, voi siitä syntyä uutta työtä ja toimeentuloa. Jonkinlaista vaikutusta näilläkin toimilla toki on, mutta mahdolliset hyödyt eivät yksinkertaisesti riitä kattamaan valtiolle syntyneitä tulomenetyksiä. Pitkälti uskomuksiin nojaavat perustelut eivät ole järkeviä, eivätkä vastuullisia. Investointeja tehdessä voimme sentään ihan konkreettisesti laskea, mikä niiden työllisyysvaikutus on ja nähdä tulokset esimerkiksi parannetussa tie- ja rataverkossa tai kotimaisen energiapaletin monipuolistumisessa.

Entä mitä tekee suurten toimijoiden etuja vallan tehokkaasti ajanut oikeisto? Syyttää huonosta taloustilanteesta julkisen sektorin kokoa ja tavallisia pieni- ja keskituloisia ihmisiä. Ratkaisuna valtion tulopohjan heikkenemiseen ehdotetaan lisää veronalennuksia ja lisää menoleikkauksia. EK:n vaaliohjelmassa valtion kassaa kevennettäisiin joka vuosi neljällä miljardilla eurolla eli jo tehtyjen ratkaisujen kanssa yhteensä kuudella miljardilla eurolla. Aukkoa paikattaisiin ottamalla rahat kaikista heikoimmilta ja köyhimmiltä eli romuttamalla hyvinvointivaltiota entisestään reilulla kolmella miljardilla eurolla vuosittain. Loput veronalennukset kuitattaisiin sitten ilmeisesti lisävelanotolla.

Lopulta jäljelle jää vain kysymys: miksi tyydymme huonosti perusteltuun uskomuspohjaiseen talouspolitiikkaan, joka kasvattaa tuloeroja ja kurjistaa hyvinvointivaltiota? Me voimme valita toisin!

dsc_0609_064.jpg

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Avainsanat: Talous, Verotus, Politiikka, Investoinnit, Yhteisövero, Kela-maksu