Hallituksen halpatyö-Suomi on kunnianhimoton suunnitelma - Suomen kannattaa kilpailla osaamisella

Share |

Torstai 17.9.2015 - Sanna Marin


Juha Sipilän hallituksen vastaus valtion ja työmarkkinajärjestöjen yhteiskuntasopimusneuvottelujen kariutumiseen nähtiin viime viikolla, kun hallitus esitteli niin sanotun mustan tiistain työmarkkinapakettinsa. Hallitus esitti muun muassa, että ylityökorvauksia ja sunnuntaikorvauksia leikataan, ensimmäinen sairaslomapäivä tulee työntekijän maksettavaksi, vuosilomaoikeutta rajoitetaan ja yksityisen työnantajan sosiaaliturvamaksua alennetaan. Näillä keinoin hallitus pyrkii parantamaan tavoitteidensa mukaisesti kustannus- ja hintakilpailukykyä.

Monet esitetyistä leikkauksista osuvat kipeimmin matalapalkkaisissa työ- ja virkasuhteissa työskenteleviin ihmisiin. Erityisesti paketin seuraukset tulevat näkymään naisvaltaisilla hoiva- ja palvelusektoreilla sekä vuorotyötä tekevien keskuudessa. Hallitus maksattaa kilpailukykypakettinsa juuri niillä työntekijöillä, joiden palkat ovat jo entuudestaan pienet – sairaanhoitajilla, kätilöillä, sosiaalityöntekijöillä, poliiseilla, palomiehillä, kaupan kassoilla ja päivähoidon henkilökunnalla, vain muutamia mainitakseni. Ansiotulojen menetykset voivat olla yksittäiselle työntekijälle jopa tuhansia euroja vuodessa. Puhutaan erittäin suurista heikennyksistä, jotka tulevat ajamaan monia kotitalouksia toimeentulovaikeuksiin ja epätoivoon.

On selvää, että työntekijät ja palkansaajajärjestöt ovat esitetyistä toimista vihaisia. Suuttumusta herättävät paitsi leikkaukset, mutta myös tapa, jolla hallitus on niitä puskemassa läpi. Esitysten toteuttaminen niin sanotulla pakottavalla lainsäädännöllä ja työmarkkinajärjestöjen sopimusoikeutta rajoittamalla on vastoin monia kansainvälisiä sopimuksia. Kysymys on siis paljon muustakin kuin työntekijöiden osallistumisesta hallituksen säästötalkoisiin.

Kohti halpatyö-Suomea?

Pääministeri Sipilä kommentoi asiaa eduskunnan kyselytunnilla 10. syyskuuta toteamalla, että työmarkkinapaketissa on kyse fiskaalisesta devalvaatiosta eli kilpailukyvyn parantamisesta työnantajamaksuja ja välillisiä työvoimakustannuksia alentamalla. Työnantajien kustannuksia ollaan laskemassa työntekijöiden työehtoja heikentämällä ja alentamalla yksityisten työnantajien sosiaaliturvamaksua 1,72 prosenttiyksikköä nykyisestä 2,08 prosentista. Samalla hän sanoi, että tulonsiirto ”on tarkoitettu työssäkäyvien rahoitettavaksi” ja, että nyt on löydetty ”ratkaisu, jossa paketti rahoittaa itse itsensä”. Työnantajille tehtävä yhteensä yli kolmen miljardin tulonsiirto, josta sosiaaliturvamaksun alennus yksin muodostaa 847 miljoonaa euroa vuositasolla, on siis tarkoitus rahoittaa työntekijöille kohdistetuilla kiristyksillä ja leikkauksilla.

Hallitus uskoo paketin luovan kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Työnantajien kustannusten merkittävä alentaminen ei ole uusi keksintö vaan myös edelliset hallitukset ovat tarjonneet samaa keinoa työllisyyden lisäämiseksi sekä taloustilanteen ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Vuonna 2010 työnantajilta poistettiin kela-maksu ja vuonna 2014 alennettiin yritysten maksamaa yhteisöveroa 4,5 prosenttiyksikköä. Kumpikin muutos on maksanut valtiolle lähes miljardin joka vuosi. Nyt esitetyn sosiaaliturvamaksun alentamisen kanssa puhutaan jo noin 2,5 miljardin euron vuosittaisista menetyksistä julkiselle taloudelle. Entä onko tämä toiminut? Ainakaan huonossa suhdannetilanteessa isoille yrityksille ja työnantajille suunnatut tulonsiirrot eivät ole merkittävissä määrin aktivoineet niitä investoimaan tai palkkaamaan lisää työvoimaa. Sen sijaan yritysten ulos maksamien osinkojen määrä on pysynyt korkealla tasolla. Varovainenkin johtopäätös on se, ettei harjoitettu politiikka ole ollut erityisen vaikuttavaa huomioon ottaen kuinka paljon se on valtiolle maksanut.

Vaikka hallituksen puheissa on korostunut väite talouden ulkoisen hintakilpailukyvyn korjaamisesta suhteessa muihin maihin, niin heikennysten kohdentaminen kotimarkkinoille yksityiselle ja julkiselle palvelusektorille viestii eri tavoitteista. Näyttääkin siltä, että hallituksen lääke työttömyyteen on paitsi työnantajakustannusten laskeminen, mutta myös matalapalkkatyön laajentaminen kotimarkkinasektoreilla. Voi perustellusti esittää kysymyksen, miten kotimaisten palvelualojen työvoimakustannusten leikkaus lisäisi merkittävästi Suomen vientiyritysten kilpailukykyä? Hallitus on luomassa Saksan mallin mukaista halpatyö-Suomea, jossa työllisyyden kasvua haetaan kotimarkkinasektorien jo valmiiksi pieniä palkkoja entisestään alentamalla. Saksan mallia kehutaan usein, mutta palkkaköyhyys on kasvanut maassa jyrkästi ja iso osa Saksan työntekijöistä ei tule enää työstä saatavalla korvauksella toimeen.

Suomi nousee olemalla edelläkävijä

Vientisektorin kriisin keskellä ja työttömyyden kasvaessa työmarkkinoiden palkkamaltille on olemassa painavia perusteita. Samalla on syytä todeta, että Suomessa on ylikorostettu palkkojen ja verotuksen merkitystä taloutemme menestyksen kannalta. Tulevaisuuden suuntaa määrittelee enemmän se, pystyykö Suomi nousemaan jälleen eturintamaan innovaatiotaloudessa, kyetäänkö suomalaisen yhteiskunnan rakenteet päivittämään digiaikaan, ja onnistuvatko suomalaisyritykset nousemaan cleantechin ja teollisen internetin osaajiksi? Tulevaisuuden menestystä määrittelee siis kyky uudistua ja tarttua aikamme suuriin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen ja kaupungistumiseen.

Suomessa uskallettiin pitkään panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ja siitä meidät maailmalla tunnettiin. Nykyisen talouskriisin aikana toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat kuitenkin johtaneet merkittäviin leikkauksiin tulevaisuusinvestoinneista. Uuden hallituksen leikkaukset opintotukeen, koulutukseen, korkeakouluihin, innovaatiorahoitukseen ovat taloudellisesti lyhytnäköisiä ja yhteiskunnallisesti haitallisia. Akateeminen työttömyys on kasvanut merkittävästi ja Suomen kansainvälisesti korkeimmalle rankattu Helsingin yliopiston ilmoitti juuri valtavista yt-neuvotteluista. Tämän vuoksi oppositio on sosialidemokraattien johdolla jättänyt hallitukselle välikysymyksen koulutusleikkauksista.

Myös julkisella puolella on tehtävä järkeviä rakenteellisia uudistuksia, joilla vastataan muun muassa väestön ikääntymiseen ja tästä seuraavaa palvelutarpeiden kasvuun. Älykkäiden julkisten hankintojen kautta on mahdollista sekä tehostaa julkisen sektorin toimintaa että tarjota kasvuyrityksille referenssimarkkinoita. Julkisen sektorin digitalisaatiossa on myös saatava uusi vaihde silmään.
dsc_0527_046.jpg

Avainsanat: Työmarkkinapaketti, Hallitus, Juha Sipilä, Talous