SDP:n vaihtoehdolla Suomi työlinjalle!

Share |

Keskiviikko 25.11.2015 - Sanna Marin


Sanna Marinin puheenvuoro opposition vaihtoehtobudjettien käsittelyn yhteydessä 25.11.2015



Arvoisa puhemies,


Suomen taloudessa on kaksoishaaste. Kärsimme sekä heikosta suhdannetilanteesta - ostovoimaa ei ole, kysyntä laahaa ja työttömyys kasvaa - että pidemmän aikavälin elinkeinorakenteen murroksesta.

Koko Eurooppaa ravisuttanut talouskriisi ja kysynnän heikentyminen ovat osuneet Suomeen erityisen pahasti, koska iso osa viennistämme on suuntautunut Eurooppaan. Toisaalta myös Venäjän viennin tyrehtyminen on näkynyt taloudessamme tulonmenetyksinä. Kiristävä finanssipolitiikka on heikentänyt kasvua ja hallituksen esittämät mittavat menoleikkaukset vaarantavat taloutemme elpymisen. Esimerkiksi IMF varoittaa Suomea juuri julkaisemassaan maaraportissa etupainotteisten ja väärin kohdennettujen leikkausten haitallisista vaikutuksista talouskasvulle ja työllisyydelle. Yksisilmäinen leikkauspolitiikka johtaakin päinvastaiseen tulokseen kuin mitä hallitus tavoittelee eli julkisen talouden heikentymiseen ja velkaantumisen kasvuun.

Talouden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitsemme niin suhdannepoliittisia toimia kuin toimia, jotka vahvistavat elinkeinorakennettamme pitkällä aikavälillä. Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti tarjoaa molempia. Tarjoamme hallituksen politiikalle vaihtoehdon, joka luo aitoa kasvua ja työllisyyttä, joka on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja, joka on vastuullinen myös talouden tasapainottamisen näkökulmasta.


Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti on työn ja kasvun vaihtoehto.

Kasvun elementtejä budjetissa on useita. Sen suurimmat panostukset noin 600 miljoonaa kohdennetaan kasvun ja työllisyyden edistämiseksi.

Työttömyys maksaa yhteiskunnalle vuosittain yli 6 miljardia euroa ja sen inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset ihmisten arkeen ovat suuret. Tämän vuoksi työttömyyttä on torjuttava määrätietoisesti. SDP:n vaihtoehtobudjetissa työllisyyttä lisätään laajalla keinovalikoimalla. Rinteen työllistämismallissa passiivisen työttömyysturva muutetaan aktiiviseksi. Toteutuessaan työllistämisseteli auttaisi jopa 15 000 ihmistä työhön ja tasapainottaisi julkista taloutta 140-250 miljoonalla.

Tuemme pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja kohdistamme näihin useita työllisyyttä ja kasvua tukevia toimia. Esimerkiksi yksinyrittäjien asemaa parannetaan luomalla ensimmäisen työntekijän vähennys.

Investoimme kasvuun ja osaamiseen. Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on tärkeää nimenomaan taloudellisesti vaikeina aikoina, sillä tälle on suuri tarve niin sosiaalisesti kuin yhteiskunnan uudistumisen näkökulmasta. Laadukas varhaiskasvatus, hyvä ja tasa-arvoinen koulutus ja korkea osaamistaso ovat investointeja tulevaisuuteen. Tuoreimman OECD:n vertailun mukaan Suomen koulutustason nousu on pysähtynyt ja koulutustasomme tutkinnon suorittaneiden osuuksilla mitattuna on laskenut 25-34-vuotiaiden osalta alle OECD-maiden keskiarvon. Tämä on huolestuttava kehitys ja hallitus on pahentamassa tilannetta todella suurilla koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen kohdistuvilla leikkauksilla.

Laittamalla julkisia hankkeita ja muita investointeja liikkeelle edesautamme myös yksityisten investointien syntymistä. Kertaluonteisilla tuloilla panostamme kertaluonteisiin kasvua ja työllisyyttä edistäviin toimiin kuten asuntorakentamiseen ja liikennehankkeisiin sekä homekoulujen, päiväkotien ja kirjastojen korjauksiin. Laittamalla taseen sellaisen omaisuuden tehokkaampaa käyttöön, joka ei vahingoita pitkän aikavälin rahoitustasapainoamme, vahvistamme työllisyyttä ja synnytämme kasvua vaikeassa suhdannetilanteessa. Samalla nämä toimet tukevat kilpailukykyämme ja vähentävät korjausvelkaamme.


Teemme arvovalinnan ja perumme hallituksen epäoikeudenmukaiset lapsiin, perheisiin, nuoriin, työttömiin ja ikäihmisiin kohdistuvat kylmät leikkaukset.

Vahvistamalla ja laajentamalla veropohjaamme voimme pitää huolta kaikista heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Pysyvien tulojen lisäysten kautta perumme hallituksen tekemiä epäoikeudenmukaisia leikkauksia. SDP haluaa kaventaa sosiaalista eriarvoisuutta, ei kasvattaa sitä kuten hallitus tekee. Tämän vuoksi kohdennamme yhteistä tukea niille, jotka sitä kaikkein kipeimmin tarvitsevat.


Toisin kuin hallitus, otamme vaihtoehtobudjetissamme myös vahvat ja varakkaat mukaan julkisen talouden sopeutukseen.

Pohjoismaisella rahoitusverolla saamme aliverotetun finanssisektorin mukaan taloustalkoisiin ja kerättyä valtion kassaan 230 miljoonaa euroa lisää rahaa. Solidaarisuusveroa korottamalla yli 90 000 euroa ansaitsevilta saamme kerättyä 60 miljoonaa ja pääomaveroa sekä miljoonaperintöjen verotusta nostamalla saamme kerättyä 130 miljoonaa enemmän tuloja. Esittämämme osinkoverouudistus ottaa varovaisia askeleita Hetemäen työryhmän esittämään suuntaan eli siihen, että erilaisia yrityksiä kohdeltaisiin nykyistä yhdenvertaisemmin verotuksessa. Tukimme myös verotuksen porsaanreikiä, torjumme harmaata taloutta ja agressiivista verosuunnittelua. Työn verotus ja eläketulojen verotus kevenee, pieni- ja keskituloisille jää enemmän rahaa käteen, eikä kokonaisveroaste nouse.


Sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti vastaa kolmeen keskeiseen tavoitteeseen.

Se on kasvua ja työllisyyttä lisäävä, sosiaalisesti oikeudenmukainen ja valtiontaloudellisesti vastuullinen. SDP:n vaihtoehto on realistinen ja hyvin valmisteltu.

Se vähentää valtion velkaantumista yli 300 miljoonaa euroa enemmän kuin hallituksen budjetti. Eli teemme oikeudenmukaisempaa politiikkaa, luomme edellytyksiä kasvulle ja työllisyydelle, ja otamme vähemmän velkaa kuin hallitus.



Suomi_tyolinjalle.jpg

Avainsanat: Puhe, SDP, Vaihtoehtobudjetti, Eduskunta