Uudistuminen tulevaisuuspuolueeksi vaatii uskottavan ympäristö- ja ilmastopolitiikan linjan

Share |

Keskiviikko 10.2.2016 - Sanna Marin



Kirjoitus on osa 10.2. Helsingin Tieteiden talossa pidettyä Uusi Aalto-seminaaria, jonka järjesti Suomen Sosialidemokraattinen sanomalehtimiesliitto ry. Kirjoitus on julkaistu myös liiton Mustemaalari-lehdessä.



Julkaisin viime syksynä kymmenen teesiä sosialidemokraattisen politiikan, toimintatapojen ja liikkeen uudistamiseksi. Irti apatiasta – kymmenen askelta sosialidemokratialle Suomessa -ohjelma on tarkoitettu keskustelun käynnistäjäksi niistä muutostarpeista, joita puolueellamme on niin politiikan sisältöjen kuin toimintatapojen osalta. Askelmerkit koostuvat neljästä poliittisesta, kolmesta toimintatapoihin liittyvästä ja kolmesta puolueen kulttuuria ja identiteettiä pohtivasta teesistä.

Ohjelman poliittisiksi teeseiksi valikoituivat 1) Ilmasto- ja ympäristökriisi pitää ratkaista nyt, 2) Sivistys on itseisarvo, 3) Suomi tarvitsee uuden perusturvamallin ja 4) Kuripolitiikalle on vaihtoehto.

Toimintatapoihin liittyviä uudistustarpeita lähdin tarkastelemaan erityisesti jäsendemokratian ja organisaatiorakenteen näkökulmasta. Teeseiksi valitsin 5) Tarvitsemme suoran jäsenyyden ja jäsenvaalin, 6) ”Meidän täytyy voittaa vaalit”, jossa pohdin puolueen työnjakoa poliittisena sisältöorganisaationa ja toisaalta vaaliorganisaationa sekä 7) Jostain on luovuttava, jotta voimme rakentaa uutta, joka liittyy rahallisten ja henkilöresurssien kohdentamiseen uudella tavalla tilanteessa, jossa resurssit pikemminkin hupenevat kuin kasvavat.

Kulttuuriin kytkeytyvät teesit 8) Työväen identiteettiä ei enää ole, 9) Kansainvälisyys voi olla suurin vahvuutemme ja 10) Meidän on oltava tulevaisuuspuolue liittyvät siihen, mitä puolue nykypäivänä edustaa ja ketä se puhuttelee.


On aika keskustella

Keskustelulle sosialidemokratian suunnasta on tilausta ja ajankohta tälle on otollinen. Puolue valmistelee tällä hetkellä uutta periaateohjelmaa, joka on tarkoitus hyväksyä vuoden 2017 puoluekokouksessa. Periaateohjelma luo alustan pohdinnalle sosialidemokraattisista arvoista ja ideologiasta globaalien ja yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Paraikaa käynnissä oleva puolueen sisäinen strategiaprosessi puolestaan tarjoaa mahdollisuuden käydä laajamittaista keskustelua puolueen organisaatiosta, toimintatavoista ja säästömuutostarpeista.

Niin periaateohjelmatyö kuin strategiatyö ovat tärkeitä ja voivat oikealla tavalla toteutettuina auttaa puoluetta uudistumaan, jolle todella on tarvetta. Ne tarvitsevat kuitenkin rinnalleen myös poliittisen ohjelman, joka Forssan ohjelman tavoin sisältäisi askelmerkit puolueen lähiajan tavoitteista.

Tästä keskustelusta myös Uusi Aalto -seminaarissa on kyse. Kansanedustaja Timo Harakka avaa omassa esityksessään SDP:n suhdetta markkinatalouteen ja Nasima Razmyar käsittelee esityksessään sivistyspolitiikan merkitystä yhteiskunnan uudistamiselle. Puolueen sisällä on viime syksyn jälkeen käynnistetty työskentely muun muassa uuden sosiaaliturvamallin kehittämiseksi.

Tämän vuoksi keskityn omassa esityksessäni ympäristöpolitiikkaan ja erityisesti ilmastonmuutoksen hallintaan. Se on tulevaisuuden ja koko ihmiskunnan näkökulmasta keskeisimpiä poliittisia kysymyksiämme.


Keskeiseksi tavoitteeksi

Ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat aikamme suurimpia ongelmia. Tämän vuoksi sosialidemokraatian on kyettävä tarjoamaan uskottava näkemys ja linja ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

Jos ilmastokriisiä ei saada hallintaan, ovat sen inhimilliset, taloudelliset ja ympäristölliset seuraukset vakavia. Ilmaston lämpeneminen yli kahden asteen tarkoittaisi muun muassa jäätiköiden sulamista, merenpinnan nousua, sään ääri-ilmiöiden kuten myrskyjen, tulvien, kuivuuden ja metsäpalojen lisääntymistä, ruuantuotannon ja makea veden saannin vaarantumista sekä luonnon monimuotoisuuden heikentymistä ja lajien vähenemistä.

Hallitsematon ilmastonmuutos tarkoittaisi myös massiivista muuttoliikettä. Pelkästään merenpinnan nousu ja ruokaturvan järkkyminen pakottaisivat sadat miljoonat ihmiset jättämään kotinsa. Jo tällä hetkellä ilmastomuutoksen vaikutukset näkyvät maailmalla. On tutkittu, että yksi Syyrian sodan taustalla olevista syistä oli ilmastonmuutoksesta johtunut poikkeuksellisen paha kuivuus vuosina 2006-2010, jonka seurauksena puolitoista miljoonaa ihmistä pakeni maaseudulta kaupunkeihin kärjistäen maan sisäisiä konflikteja.

Maailmassa on tällä hetkellä yli 60 miljoonaa pakolaista ja näistä murto-osa on tullut Eurooppaan. Olisiko Euroopalla kykyä vastaanottaa moninkertainen määrä turvapaikanhakijoita nykyiseen verrattuna? Entä mitä tämä tarkoittaisi esimerkiksi pohjoismaisen hyvinvointimallin näkökulmasta?


Pariisin edistysaskeleet

Ilmaston lämpenemisen hillitseminen on mahdollista ja se tulee huomattavasti halvemmaksi kuin ilmastomuutoksen seuraukset. Tämä vaatii kuitenkin poliittista tahtoa ja päätöksentekokykyä.

Viime joulukuussa hyväksytty Pariisin ilmastosopimus on merkittävä edistysaskel ilmastonmuutoksen torjumisessa. 187 maan hyväksymä sopimus sisältää muun muassa entistä kunnianhimoisemman tavoitteen ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä 1,5 asteeseen, joka tarkoittaa käytännössä esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopumista kohtuullisen nopeallakin aikataululla. Sopimus sisältää myös viiden vuoden tarkastelujakson ilmastotavoitteiden riittävyydestä ja raportointivelvollisuuden maille siitä, miten ne ovat edenneet tavoitteidensa saavuttamisessa. Sopimuksessa on lisäksi pitkän aikavälin tavoite ilmastomuutokseen sopeutumiselle. Oleellista on, että sopimus on oikeudellisesti sitova ja, että kaikki isot teollisuusmaat ovat siinä mukana.

Ilmastosopimuksella on isot taloudelliset vaikutukset ja Suomen kannattaa olla muutoksessa edelläkävijöiden joukossa. Lämpötila- ja päästövähennystavoitteet tarkoittavat merkittävää muutosta muun muassa tuotannon, investointien, kulutuksen ohjaamisen ja liiketoiminnan suhteen.

Eri toimijoiden kuten valtion, kuntien ja yritysten on tärkeä hahmottaa kokonaisuus omassa päätöksenteossaan. Tulevaisuudessa sellaiset maat ja toimijat pärjäävät, jotka kykenevät uudistamaan toimintaansa ympäristöllisesti kestävään suuntaan. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen avaa uusia kasvumahdollisuuksia ja parantaa teollisuuden kilpailuasemaa Euroopassa ja Suomessa. Puhtaan ympäristö- ja energiateknologian tuotteille on syntymässä entistä suurempi globaali kysyntä ja markkinat.


Eriarvoistumista vastaan

Kunnianhimoinen ympäristö- ja ilmastopolitiikka tukee sosialidemokraattisen liikkeen keskeisiä pyrkimyksiä ja arvoja. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa ei voida rakentaa ilman ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemista.

Yhtälailla köyhyyden vähentäminen sekä tulo- ja hyvinvointierojen kaventaminen niin yhteiskunnan sisällä, mutta erityisesti maiden välillä edellyttävät pikaisia toimia ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Ilmastopolitiikka tarjoaa eväitä uuden kasvun luomiselle ja kotimaisen työllisyyden vahvistamiselle. Ilmastokriisin ratkaiseminen on välttämätöntä myös sukupolvien välisen solidaarisuuden toteutumisen kannalta.

Näistä näkökulmista huolimatta puolueen politiikka on hapuillut ympäristö- ja ilmastokysymyksessä. Selkeää ja uskottavaa linjaa ei ole ollut tai sitä, ei olla toteutettu käytännön politiikassa. Tämä puolestaan on yksi syy sille, minkä vuoksi puolueen on ollut vaikea puhutella erityisesti nuoremman sukupolven edustajia – myös niitä, jotka arvoiltaan ja ajatuksiltaan voisivat hyvin löytää poliittisen kotinsa sosialidemokratiasta.


Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii politiikkamuutoksia

Ilmastonmuutoksen torjunta ja ilmastosopimuksen tavoitteisiin yltäminen edellyttävät päämäärätietoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ja tämän kanssa yhdensuuntaista päätöksentekoa eri politiikan sektoreilla. Poliittisen päätöksenteon rinnalla myös yritysten toiminnalla on keskeinen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Välineitä ilmastotavoitteiden edistämiseksi on useita ja toimia tarvitaan laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa energiapolitiikan uudistaminen, ympäristöpolitiikan vahvistaminen, kaupunkipolitiikka, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö, kiertotalous, maa- ja metsätalous sekä talouden eri ohjauskeinot.


Energia keskeisin kysymys

Energian tuotanto ja kulutus aiheuttavat 80 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, kun mukaan lasketaan liikenteen käyttämä energia. Energiapolitiikassa onkin tehtävä selvä siirtymä kohti uusiutuvaa ja älykästä energiantuotantoa.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee tällä hetkellä uutta energia- ja ilmastostrategiaa, joka on tarkoitus tuoda eduskunnalle selontekona vuoden 2016 lopussa. Siinä linjataan politiikkatoimista, joilla vastataan kansallisesti ja EU-tasolla asetettuihin energia- ja ilmastotavoitteisiin. Strategian on oltava kunnianhimoinen ja siinä on tehtävä selkeitä valintoja Suomen energiapolitiikan suunnasta. Juuri valintojen puute oli esimerkiksi vuonna 2014 julkaistun Energia- ja ilmastotiekartan 2050 keskeinen ongelma. Myös Euroopan unioni valmistelee uutta energiastrategiaa.

SDP:llä tulee olla selkeä näkemys energiapolitiikan muutostarpeista ilmastotavoitteisiin vastaamisen näkökulmasta. Tämä tarkoittaa kantoja siitä, miten siirrytään uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon, miten energiateknologioiden kehittämistä ja investointeja tuetaan, millä aikavälillä ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn, kivihiilen ja turpeen käytöstä luovutaan, miten eurooppalaista energiayhteistyötä kehitetään sekä miten liikenteessä siirrytään päästöttömiin ratkaisuihin.


Metsät tärkeässä roolissa

Ympäristöpolitiikka sekä maa- ja metsätalouspolitiikka ovat myös avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Metsät ja suot ovat Suomelle paitsi merkittävä ja tärkeä luonnonvara myös hiilinielu, jota tulee suojella ja vahvistaa. Maatalouden ravinnepäästöt ovat merkittävin vesistöjen kuormittaja.

Maatalouden osuus vesistöjen fosforikuormituksesta on jo noin 70 prosenttia ja typpipäästöistä hieman alle 60 prosenttia. Tähän puuttumiseksi tarvitaan tehokkaampia keinoja ja sääntelyä. Puun käyttöä uusiutuvana raaka-aineena tulee kehittää kohti korkeampaa jalostusastetta. Tämä on myös keskeinen kysymys viennin näkökulmasta.


Haasteesta mahdollisuudeksi

Ilmastonmuutoksen torjuminen on Suomelle paitsi haaste, myös taloudellinen mahdollisuus. Tämä edellyttää kuitenkin vahvaa panostamista tutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja tuotekehitykseen.

Hallituksen mittavat leikkaukset muun muassa korkeakoulutukseen heikentävät Suomen kilpailukykyä erityisesti osaamiseen ja innovaatioiden näkökulmasta. SDP on tarjonnut vaihtoehdon hallituksen koulutusleikkauksille. Puolueen on kuitenkin entisestään vahvistettava asemaansa koulutuksen, sivistyksen ja perustutkimuksen puolestapuhujana.


Kaupungit ilmastotoimijoina

Kaupunkien rooli on myös tärkeä, koska entistä suurempi osa ihmisistä asuu ja käy töissä kaupungeissa. Maankäytön, asumisen, rakentamisen ja liikenteen ratkaisut vaikuttavat oleellisesti ilmastopäästöihin.

Korjaus- ja uudisrakentamisessa sekä yhdyskuntasuunnittelussa on siirryttävä entistä enemmän energiatehokkaisiin, energiaa säästäviin ja jopa tuottaviin ratkaisuihin. Julkisia investointeja on ohjattava tiiviimpää asumista tukeviin raide- ja joukkoliikennehankkeisiin. Kaupunkien roolia innovaatioiden ja uusien älykkäiden ratkaisujen alustana on vahvistettava. Kunnilla ja kaupungeilla on myös keskeinen asema energiantuotannon uudistamisessa kunnallisten energiayhtiöiden kautta.


Kohti kiertotaloutta

Kestävä luonnonvarojen käyttö ja resurssien riittävyys ovat isoja kysymyksiä ilmastonmuutoksen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden näkökulmasta. Luonnonvarojen ylikulutus on ollut merkittävä ongelma 70-luvulta lähtien ja tällä hetkellä ihmiskunta käyttää 1,5 maapallon kantokyvyn verran luonnonvaroja. Suomalaiset kuluttavat jopa kolminkertaisesti biokapasiteettia kuin mikä on kestävää.

Taloudellinen kasvu tai hyvinvointi eivät voi kestävästi perustua luonnonvarojen ja materiaalin ylikulutukselle. Nykyisillä sukupolvilla ei myöskään ole oikeutusta käyttää luonnonvaroja tulevien sukupolvien kustannuksella.

Kulutusta on siis vähennettävä ja raaka-aineita on käytettävä nykyistä tehokkaammin. Kiertotalouteen siirtyminen – raaka-aineiden ja laitteiden tehokkaampi käyttö sekä jätteen synnyn ehkäisy, kierrätys ja hyödyntäminen, on välttämätöntä. Kiertotalous tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia suomalaiselle liiketoiminnalle ja yrityksille.


Johtavaan rooliin

Taloudellisilla ja lainsäädännöllisillä ohjauskeinoilla on iso merkitys muutoksen aikaansaamisessa. Talouspolitiikan onkin oltava yhdensuuntaista ilmastotavoitteiden kanssa. Verotuksella, erilaisilla tukijärjestelmillä, investoinneilla ja päästökaupalla on tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä ja kulutuksen ohjaamisessa. SDP:n on luotava uskottava toimenpideohjelma vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi ja kotimaisen työllisyyden lisäämiseksi.

Ilmastokysymys on globaali ja kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan kansallisten ja paikallisten toimien lisäksi myös kansallisrajat ylittävää yhteistyötä ja rakenteita. Sosialidemokraateilla on pitkä kansainvälisen yhteistyön historia ja tätä ulottuvuutta on tulevaisuudessa vahvistettava.

SDP voisi halutessaan olla Suomen johtava tulevaisuuspuolue, joka edistää ilmasto- ja ympäristöpolitiikan, talous- ja työllisyyspolitiikan ja hyvinvointipolitiikan keinoin aidosti tasapainoista ja kestävää yhteiskuntaa sekä maailmaa. Se vaatii kuitenkin uskallusta tehdä politiikkaa, jonka perspektiivi ylittää seuraavat vaalit ja päätöksiä, jotka kohtaavat kussakin ajassa myös voimakasta vastustusta.

Meidän on määriteltävä uudelleen suhtautumisemme työhön, tuotantoon ja taloudelliseen kasvuun kestävän kehityksen näkökulmasta.

_MG_3917.jpg

Avainsanat: Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, SDP, Sosialidemokratian tulevaisuus, Uusi Aalto -seminaari