Hallituksen talouspolitiikan tavoitteet ja keinot ovat ristiriidassa

Share |

Tiistai 19.4.2016 - Sanna Marin


Puheenvuoro hallituksen selonteon julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017-2020 yhteydessä 19.4.2016

Arvoisa puhemies,


Valtioneuvoston selonteossa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2017—2020 todetaan:


“Finanssi- ja muussa talouspolitiikassa täytyy löytää tasapaino kotimaisen kysynnän tukemiseksi yli taantuman, julkisen talouden velkaantumisen taittamiseksi keskipitkällä aikavälillä sekä talouden kasvun edellytysten kohentamiseksi ja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä.”


Tavoitteet ovat selvät ja varmasti yleisesti hyväksyttävissä. On kuitenkin vahvasti kyseenalaista kykeneekö hallitus vastaamaan tavoitteisiin politiikalla, jota se harjoittaa. Tarkastelkaamme siis tavoitteiden ja keinojen suhdetta.



Miten hallitus tulee kotimaista kysyntää yli taantuman?


Hallituksen toimet heikentävät kotimaista ostovoimaa ja kysyntää, eivät vahvista näitä. Pieni- ja keskituloisille suunnatut lukuisat kiristykset toimeentulon leikkausten, asiakasmaksujen korotusten ja palvelujen heikennysten kautta ovat myrkkyä kysynnälle ja taloudelle matalassa suhdannetilanteessa. Nyt tarvittaisiin ostovoiman vahvistamista, mutta hallituksen politiikka ei valitettavasti tarjoa tähän eväitä.



Miten hallitus taittaa julkista velkaantumista?


Hallituksen finanssipolitiikka on kiristävää. Julkisen velkaantumisen vähentämistä haetaan sopeuttamalla julkisia menoja neljän miljardin edestä eli säästöjen ja leikkausten kautta. Kuitenkin monet toimet kuten nuorisotakuun rahoituksen alasajo, työllisyydenhoidon rahoituksen rittämättömyys ja leikkauspolitiikan seurauksena tapahtuva työpaikkojen vähentyminen johtavat työttömyyden kasvuun, sen pitkittymiseen ja myös työttömyydestä seuraavien menojen ja velkaantumisen kasvuun.


Ainoa kestävä tie velkasuhteen alentamiseen on työllisyyden ja kasvun vahvistaminen. Keskeisin ongelmamme ei ole julkiset menot vaan korkea työttömyysaste, investointien vähyys ja yksityisen sektorin liian pieni koko. Tämän takia ratkaisuja velkaantumiseen olisi etsittävä ennenmuuta työllisyyden vahvistamisesta, investointien lisäämisestä ja elinkeinorakenteen uudistamisesta.



Miten hallitus kohentaa talouden kasvun edellytyksiä?


Suomen keskeinen ongelma kiristävän suhdannepolitiikan rinnalla on se, ettei elinkeinorakenteemme ole uusiutunut ja monipuolistunut riittävästi. Tätä taustaa vasten hallituksen säästöpolitiikka erityisesti koulutuksesta, tutkimuksesta ja osaamisesta on näköalatonta ja haitallista. Nyt tarvitaan uskallusta uudistaa, ei saneerata ja leikata.


Hallituksen kasvatukseen, sivistykseen ja osaamiseen kohdistamat leikkaukset on tyrmätty laajasti yhteiskunnassa. Nämä leikkaukset heikentävät kilpailukykyämme ja tulevaisuuden kasvumahdolisuuksia tilanteessa, jossa nimenomaan uudistuminen, osaamisen vahvistaminen ja luovuuden tukeminen ovat tärkeämpiä kuin aiemmin.



Miten hallitus varmistaa talouden kestävyyden pitkällä aikavälillä?


Suomessa keskustellaan valitettavan vähän pitkän aikavälin taloudellisesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Harvassa ovat ne puheenvuorot, jotka nostavat keskustelun ytimeen taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen.


Pariisissa hyväksyttiin viime joulukuussa historiallinen ilmastosopimus, jossa 187 maata Suomi mukaanluettuna sitoutui tavoitteeseen pysäyttää ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Tavoite on kunnianhimoinen ja ilmastosopimuksen taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Siksi Suomen kannattaa olla muutoksessa edelläkävijöiden joukossa. Tulevaisuudessa sellaiset maat ja toimijat pärjäävät, jotka kykenevät uudistamaan toimintaansa ympäristöllisesti kestävään suuntaan. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen avaa uusia kasvumahdollisuuksia ja parantaa teollisuuden kilpailuasemaa Euroopassa ja Suomessa. Puhtaan ympäristö- ja energiateknologian tuotteille on syntymässä entistä suurempi globaali kysyntä ja markkinat.

Iso kuva talouden ja yhteiskunnan rakenteiden uudistamiseksi ilmastollisesti, ympäristöllisesti ja luonnonvarojen käytön näkökulmasta kestäväksi kuitenkin uupuu.



Arvoisa puhemies,


Hallitus tekee politiikkaa, joka ei vastaa niihin tavoitteisiin, joita se on asettanut. Se ei tarjoa keinoja kotimaisen ostovoiman ja kysynnän tukemiseksi, velkaantumisen taittamiseksi, kasvun edelytysten kohentamiseksi tai työllisyysasteen nostamiseksi. Pitkän aikavälin kuva talouden ja yhteiskunnan kestävyyden vahvistamiseksi on turhan kapea.


SDP on tarjonnut useita keinoja näihin tavoitteisiin vastaamiseksi. Toivon todella, että hallitukselta löytyy tahtoa ja nöyryyttä tarttua niihin.

_MG_3917.jpg

Avainsanat: Puhe, Talouspolitiikka, Julkisen talouden suunnitelma, Hallitus