Vappupuhe 1.5.2016

Share |

Sunnuntai 1.5.2016 - Kansanedustaja Sanna Marinin vappupuhe / Raisio, Turku ja Uusikaupunki


Hyvät ystävät,

Vappu on kansainvälinen työväen juhlapäivä. Sen juuret ovat työläisten olojen ja oikeuksien parantamisessa. Siksi vappuna marssitaan, osoitetaan mieltä ja pidetään poliittisia puheita. Vappuna ihmiset kokoontuvat yhteen työväen arvojen ja aatteiden alle.

Sen vuoksi tämän päivän ei tule jähmettyä vanhojen perinteiden vaalimisen juhlaksi vaan elää ajassa ennemminkin uusien avauksien ja poliittisten vaatimusten päivänä. Päivänä jolloin heikomman ääni on vahva ja kuuluva. Päivänä jolloin rakennetaan uutta ja ajetaan, ei vain työläisten, vaan kaikkien ihmisten oikeuksia hyvään elämään, kokoontumisen, mielipiteen ja ilmaisun vapauteen, ja poliittisten tavoitteiden asettamiseen.

Vappu ei ole poliittisen oikeiston juhla. Siksi en tuhlaa sanoja ja aikaa Suomen oikeistolaisen hallituksen puheiden tai tekojen kertaamiseen, edes niiden sättimiseen. Käytän tämän yhteisen ajan ennemmin sosialidemokraattisten tavoitteiden hahmottamiseen ja rakentamiseen.

 

”Maailma ei ole valmis.”        

 

Hyvät toverit,

Meillä on työtä tehtävänä, sillä maailma ei ole valmis, eikä yhteiskunnassa toteudu kaikkien osalta tänäkään päivänä keskeiset sosialidemokraattiset arvot ja aatteet, vaikka paljon on myös saavutettu. Tänäänkin on syytä kysyä, millainen on se yhteiskunta, jonka me haluamme? Olemmeko oikealla polulla, kuljemmeko oikeaan suuntaan vai onko kurssia muutettava?

Viime vuosien ja vuosikymmenten aikana maailmassa on tapahtunut muutoksia, joita emme voi sivuuttaa vaan meidän on osoitettava poliittista johtajuutta vastataksemme niihin.

Varallisuus on keskittynyt ja tuloerot ovat kasvaneet. Rikkain prosentti omistaa jo yli puolet maailman varallisuudesta. Säännöllisesti toistuvat kriisit on hyväksytty osaksi taloutta, kuten on myös se, että voitot ovat yksityisiä ja tappiot yhteisiä.

Työ ja työelämä ovat muuttuneet ja muuttuvat yhä. Osa-aikatyö, pätkätyö, laajat irtisanomiset ja työnantajavastuun siirtäminen työntekijöille ovat tyypillisiä työelämän ilmiöitä. Palkansaajaliike on ajettu puolustamaan omaa olemassaoloaan ja kertaalleen taisteltuja etuja.

Ilmasto lämpenee ja luonnonvaroja on jo pitkään käytetty enemmän kuin mihin on varaa. Maailmassa on enemmän pakolaisia kuin koskaan aiemmin ja näistä suurin osa on nuoria ja lapsia. Jos emme kykene ratkaisemaan ilmasto- ja ympäristökriisiä tulee se näkymään myös kasvavana pakolaisuutena ja ihmisten liikkumisena.

Terveys- ja hyvinvointierot eri väestöryhmien välillä ovat suuret ja vaikka koulutustaso on kokonaisuudessaan kasvanut, on koulutuksen periytyvyys on yhä ongelma. Mahdollisuudet eivät edelleenkään ole avoinna erilaisista taustoista tuleville, vaikka eteenpäin on menty.

Suhtautuminen demokratiaan on jakautunutta. Sitä ylistetään puheissa ja halutaan laajentaa esimerkiksi paikallistasolla suoran osallistumisen vahvistamisen suuntaan. Toisaalta päätöksentekoa, joka on pitkään ollut edustuksellisen demokratian käsissä on siirretty ja halutaan yhä suuremmassa määrin siirtää vaaleilla valittujen ja laajan avoimuuden ulottumattomiin julkisiin ja yksityisiin yhtiöihin.

  

”Johdamme muutosta ja etsimme yhteistyötä.”

 

Hyvät toverit,

Meillä on kokemusta yhteiskunnan muuttamisesta. Me olemme pitkään olleet yhteiskunnallisten uudistusten liikkeelle paneva voima. Siksi emme tänäänkään tyydy vastaamaa muiden asettamiin tavoitteisiin, reagoi vain siihen mitä ulkopuolelta tulee, vaan johdamme muutosta ja etsimme pragmaattista yhteistyötä muiden progressiivisten liikkeiden kanssa.

 

”Veroparatiisitalouteen on puututtava.”

 

Hyvinvointiyhteiskunta ei ole epäonnistunut projekti, mutta sen rahoituspohja on murentunut ja iso osa varallisuudesta on verotuksen ulkopuolella. Harmaa talous, veronkierto ja aggressiivinen veronvälttely aiheuttavat valtavat menetykset julkisille talouksille Suomessa ja Euroopassa joka vuosi. On järjetöntä paikata taloutta kasvulle, työllisyydelle ja hyvinvoinnille haitallisilla leikkauksista, kun samaan aikaan maailman vahvimmat ja varakkaimmat eivät osallistu yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseen sillä panoksella, joka heille kuuluu.

Siksi keskeisimpiä pyrkimyksiämme niin Suomessa kuin Euroopassa on vähentää harmaata taloutta, puuttua veroparatiisitalouteen ja varallisuuden piilottamiseen sekä tukkia niitä porsaanreikiä lainsäädännöstä, jotka mahdollistavat veronmaksun välttelyn erilaisten järjestelyjen kautta. Harmaan talouden torjunnan rahoitusta on lisättävä, sillä tämä panostus maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Yhtälailla lainsäädäntöä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti on kehitettävä siten, että viranomaisilla on mahdollisuus puuttua tehokkaasti veronkiertoon, talousrikollisuuteen ja harmaaseen talouteen.

”Tarvitsemme aktiivisemman otteen työllisyydenhoitoon.”

 

Työttömyys on iso yhteiskunnallinen ja inhimillinen ongelma. Työ on ihmiselle toimeentulon lähde, mutta sillä on myös sosiaalinen ja hyvinvoinnillinen merkitys. Tämän vuoksi on tehtävä politiikkaa, joka luo jokaiselle turvaa ja mahdollisuuksia työhön myös vaikeina taloudellisina aikoina.

Työttömiä työnhakijoita oli maaliskuun lopulla yli 350 000 eli enemmän kuin edellisvuonna. Pitkäaikaistyöttömiä ihmisiä on jo yli 122 000 tuhatta ja määrä on valitettavasti kasvamaan päin. Pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien ihmisten määrän kasvu on vaarassa johtaa tilanteeseen, jossa entistä suurempi osa työikäisistä on pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolella ja osattomina yhteisestä hyvästä.

Tämän vuoksi tarvitaan nykyistä aktiivisempaa työllisyydenhoitoa ja työllistämistä. Julkisen sektorin roolia elinvoiman vahvistamisessa ja työllisyydenhoidossa on kasvatettava, koska työttömyys maksaa yhteiskunnalle vuosittain yli 6 miljardia euroa. Tarvitsemme uudelleenkouluttautumisen polkuja, palkkatuettua työtä ja uusia avauksia työllisyydenhoitoon, josta SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen työllistämismalli on hyvä esimerkki. Tarvitsemme myös vallitsevan tehokkuusajattelun haastamista ja lisää julkisia työpaikkoja, joille on kysyntää palvelutarpeiden kasvaessa. 

Tarvitsemme myös toimenpiteitä ammatinharjoittajien ja pienyrittäjien tukemiseksi sekä välineitä kasvuyritysten kansainvälistymiseen.

”SDP uudistaa sosiaaliturvaa.”

 

Työelämä on muuttunut ja samaan aikaan kun pyrimme lisäämään työllisyyttä ja vähentämään työttömyyttä esimerkiksi aktiivisen elinkeinopolitiikan, koulutuspolitiikan ja työllisyydenhoidon kautta sekä parantamaan työelämän laatua, on meidän myös arvioitava ovatko yhteiskunnan rakenteet ajantasaisia ja toimivia yksittäisten ihmisten näkökulmasta. Yksi keskeinen tarkastelun kohta on sosiaaliturvajärjestelmän toimivuus ja nähdäkseni se ei vastaa enää yhtä hyvin ihmisten tarpeisiin, kun työikäiset eivät enää ole joko kokoaikaisissa ja pysyvissä työsuhteissa tai pysyvästi työn ulkopuolella vaan usein näiden välillä.

SDP:n puoluevaltuusto hyväksyi muutaman viikon takaisessa kokouksessaan sosiaaliturvan kehittämisen linjaukset, joiden pohjalta puolue lähtee rakentamaan joustavampaa, yksinkertaisempaa ja työelämän muutoksen paremmin huomioivaa perusturvamallia. Tämä on pieni, mutta tärkeä askel kohti yhteiskuntaa, joka mahdollistaa hyvän ja turvallisen elämän työelämän muutoksen keskellä.

 

”Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka tukee sosialidemokraattisen liikkeen keskeisiä pyrkimyksiä ja arvoja.”

 

On yksi yhteiskunnallinen ja globaali kysymys, jota yksikään vakavasti otettava poliittinen puolue ja liike ei voi sivuuttaa. Ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat aikamme suurimpia ongelmia. Jos ilmastokriisiä ei saada hallintaan, ovat sen inhimilliset, taloudelliset ja ympäristölliset seuraukset vakavia.

Kunnianhimoinen ympäristö- ja ilmastopolitiikka tukee sosialidemokraattisen liikkeen keskeisiä pyrkimyksiä ja arvoja. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa ei voida rakentaa ilman ilmasto- ja ympäristökriisin ratkaisemista. Kyse on myös ja ennen kaikkea sukupolvien välisestä solidaarisuudesta.

Viime joulukuussa hyväksytty Pariisin ilmastosopimus on merkittävä edistysaskel ilmastonmuutoksen torjumisessa. 187 maan hyväksymä sopimus sisältää muun muassa entistä kunnianhimoisemman tavoitteen ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä 1,5 asteeseen, joka tarkoittaa käytännössä esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopumista kohtuullisen nopeallakin aikataululla.

Tulevaisuudessa sellaiset maat ja toimijat pärjäävät, jotka kykenevät uudistamaan toimintaansa ympäristöllisesti kestävään suuntaan. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen avaa uusia kasvumahdollisuuksia ja parantaa teollisuuden kilpailuasemaa Euroopassa ja Suomessa. Puhtaan ympäristö- ja energiateknologian tuotteille on syntymässä entistä suurempi globaali kysyntä ja markkinat. Siksi Suomen kannattaa olla muutoksessa edelläkävijöiden joukossa.

Tämä tarkoittaa myös, että meidän on uskallettava tehdä politiikkaa, jonka perspektiivi ylittää seuraavat vaalit ja päätöksiä, jotka kohtaavat kussakin ajassa myös vastustusta. Meidän on määriteltävä uudelleen suhtautumisemme työhön, tuotantoon ja taloudelliseen kasvuun kestävän kehityksen näkökulmasta.

 

”Osaamisen vahvistaminen on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin.”

 

Suomen talouden keskeinen ongelma vaikean suhdannetilanteen lisäksi on se, ettei elinkeinorakenteemme ole uusiutunut ja monipuolistunut riittävästi. Tätä taustaa vasten säästöpolitiikka erityisesti koulutuksesta, tutkimuksesta ja osaamisesta on näköalatonta ja haitallista. Nyt tarvitaan uskallusta uudistaa, ei saneerata ja leikata. 

Kasvatukseen, sivistykseen ja osaamiseen kohdistamat leikkaukset heikentävät kilpailukykyämme ja tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia tilanteessa, jossa nimenomaan uudistuminen, osaamisen vahvistaminen ja luovuuden tukeminen ovat tärkeämpiä kuin koskaan aiemmin. 

SDP haluaa investoida kasvuun ja osaamiseen. Koulutukseen ja osaamiseen panostaminen on tärkeää nimenomaan taloudellisesti vaikeina aikoina, sillä tälle on suuri tarve niin sosiaalisesti kuin yhteiskunnan uudistumisen näkökulmasta. Laadukas varhaiskasvatus, hyvä ja tasa-arvoinen koulutus ja korkea osaamistaso ovat investointeja tulevaisuuteen.

 

”Sosialidemokratia on vastavoima sokealle markkinauskolle.”

 

Lopuksi haluan tuoda esiin huoleni demokratian arvostuksen heikkenemisestä ja sokean markkinauskon leviämisestä yhteiskunnassa. Yhteisiä ja yhdessä rakennettuja julkisia ja demokraattisia rakenteita horjutetaan nyt voimalla oikeistolaisten ideologioiden ja ryhmien toimesta.

Olemme mitä suurimmissa määrin sellaisten perimmäisten kysymysten äärellä kuten kenellä on oikeus tulevaisuudessa päättää ja hallinnoida yhteistä omaisuutta ja keskeisiä hyvinvointipalveluja? Onko päätöksenteko demokraattisten toimielinten alaisuudessa vai tapahtuuko se esimerkiksi omistajaohjauksen kautta? Tällä on valtava ero. Ajetaanko nyt valmisteilla olevilla isoilla muutoksilla yhteistä vai yksityistä etua? Onko näille muutoksille kansan mandaattia, sillä ennen vaaleja nyt valmisteilla olevat laajat yhtiöittämiset eivät olleet tiedossa, eivätkä julkisessa keskustelussa?

Sosialidemokratia on vastavoima sokealle markkinauskolle – vastavoima demokratian kaventamiselle – vastavoima peruspalvelujen ja yhteisen omaisuuden yhtiöittämiselle ja yksityistämiselle.

 

Hyvät ystävät,

SDP on kannatuksessa mitattuna Suomen suurin puolue. Ihmisten luottamus sosialidemokratiaan on vahvistunut ja olemme tästä iloisia. 

Vuosi sitten vappupuheita pidettiin toisenlaisissa tunnelmissa. Vasemmistopuolueiden yhteenlaskettu kannatus vaaleissa oli eduskunnan historian heikoin. Kuvasin omassa puheessani tuolloin, että meidän on käännettävä kasvomme synkkyydestä kohti valoa ja tulevaisuutta:

”…jaksan silti uskoa tähän aatteeseen ja liikkeeseen, ja sen tulevaisuuteen. Tiedän, että me kykenemme uudistumaan, ottamaan yhteiskunnassa jälleen sen aseman, mikä meillä on pitkään ollut ja tavoittamaan myös uudet sukupolvet tähän tasa-arvon, solidaarisuuden ja vapauden arvojen yhteiseen kansanliikkeeseen.”

Kuntavaalit on vuoden päästä – eduskuntavaalit viimeistään vuonna 2019. On meistä itsestämme kiinni, olemmeko tuolloin Suomen suurin puolue. Siksi meidän on asetettava kunnianhimomme oppositiopolitiikkaa korkeammalle ja rakennettava vaihtoehtomme, ei vain suhteessa hallituksen politiikkaan, vaan suhteessa niihin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja vallitseviin ongelmiin, joita havaitsemme ympärillämme.

On meidän vastuullamme luoda näkymiä ja tavoitteita sekä keinoja näihin vastaamiseksi, joilla muutetaan yhteiskuntaa sosialidemokraattisten arvojen ja aatteiden suuntaiseksi. Tavoitteemme ei saa olla tämän vähempi, sillä meillä on yhdessä vastuu omastamme ja lastemme tulevaisuudesta.

--

Mahatma Gandhin sanoja mukaillen:

Olkaamme se muutos, jonka haluamme maailmassa nähdä!

Hyvät toverit,

Hyvää vappua ja eteenpäin kohti valoisampaa huomista!

IMG_5688.JPG

Avainsanat: Puhe, Vappu, SDP, Raisio, Turku, Uusikaupunki