Peruspalveluiden yhtiöittämispakko on järjetön linjaus

Share |

Keskiviikko 18.5.2016 - Sanna Marin


Puheenvuoroni (2) eduskunnan välikysymyskeskustelussa Suomen suunnasta 18.5.2016



Arvoisa puhemies,

Hallitus ei ole hakenut tai saanut kansalaisilta valtakirjaa niille suurille muutoksille yhteiskunnassa, joista se on nyt vaalien jälkeen ilmoittanut.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon yhtiöittämispakko ja markkinaehtoistaminen, Suomen väyläomaisuuden - teiden, raiteiden ja vesiväylien - siirtäminen yhtiöön laajan avoimuuden ja demokratian ulottumattomiin, väylien kunnossapidon ja investointien muuttaminen käyttömaksuilla rahoitettavaksi, työllisyydenhoidon laiminlyönti, työttömiin kohdistuvat kiristykset ja ilmaistyöluokan luominen sekä alueiden näivettäminen muun muassa koulutuksesta tehtyjen leikkausten kautta ovat esimerkkejä niistä perustavanlaatuisista muutoksista, joista hallituspuolueet eivät ennen vaaleja kertoneet kansalaisille.

Tämä on syy sille, miksi sosialidemokraatit ovat tehneet hallitukselle välikysymyksen Suomen suunnasta.


Arvoisa puhemies,

Koska välikysymyksen aihepiiri on edellä mainituista syistä laaja, keskityn tässä ja seuraavassa puheenvuorossani ensisijaisesti niihin linjauksiin, joita hallitus on tehnyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen on vaikea kokonaisuus. Tämän on jokainen puolue saanut huomata. Yksikään eduskuntapuolue, ei myöskään sosialidemokraatit, voi olla tyytyväinen siihen, miten uudistusta on viety eteenpäin. Koska uudistus on jo nyt vähintään vuosikymmenen jäljessä, on politiikalla ollut ymmärrettävästä syystä tarve ajaa kerralla läpi suuri kaiken kattava kokonaisuudistus ja tavoitteita uudistukselle on asetettu enemmän kuin tarpeeksi. Tämä on varmasti yksi syy sille, miksi uudistuksen läpivieminen on ollut äärimmäisen hankalaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuus koskettaa jokaista suomalaista, kaikkia Suomen kuntia ja alueita. Laajuutensa vuoksi uudistusta on mahdotonta tehdä ja toteuttaa yhden vaalikauden ja hallituksen aikana. Siksi uudistus tulisi valmistella parlamentaarisesti, eri näkökulmat huomioiden ja konsensukseen pyrkien. Yhtä lailla olisi järkevää jakaa uudistus pienempiin kokonaisuuksiin, porrastaa sen toimeenpanoa ja antaa alueille mahdollisuus kokeilla erilaisia tapoja päästä yhteisiin tavoitteisiin. Eri alueilla, kunnissa ja kaupungeissa on valtavasti osaamista, hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja, joita meillä ei ole varaa sivuuttaa tai hukata muutoksen keskellä.

Valitettavasti hallitus on valitsemassa toisen tien. Se on toteuttamassa sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta yksittäisten puolueiden ja tahojen intressien pohjalta sivuuttaen uudistuksen onnistumisen kannalta kriittisiä näkökulmia, kokemuksia, osaamista ja asiantuntemusta. Se on sivuuttamassa myös ne keskeiset tavoitteet, joita uudistukselle alunpitäen asetettiin.

Näitä ovat hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen sekä kustannuskehityksen hillitseminen.

Tavoitteisiin vastaaminen sijaan uudistusta toteutetaan puoluepoliittiset intressit ja keinot edellä. Keskusta saa maakuntahallintonsa, kokoomus palvelutuotannon pakkoyhtiöittämisen ja markkinaehtoistamisen sekä yksityisen sosiaali- ja terveysbisneksen osuuden merkittävän lisäämisen, perussuomalaiset saavat jäädä hallitukseen. Virheet maksatetaan tavallisilla kansalaisilla.


Arvoisa puhemies,

Mikä on hallituksen valitseman linjan keskeinen ongelma?

Keskeisin nyt tekeillä oleva virhe on palvelutuotannon pakkoyhtiöittäminen ja markkinaehtoistaminen. Tämä linjaus on ongelmallinen useastakin syystä. Se muuttaa perustavanlaatuisesti julkisen palvelutuotannon roolia ja asemaa. Kun muutos on kerran tehty, ei siitä enää ole paluuta nykyiseen julkiseen palvelutuotantoon. Ei edes siinä tapauksessa, että hallituskokoonpano muuttuisi täysin. Siksi asia olisi pitänyt olla ihmisillä tiedossa ennen vaaleja. Kansalaisille on annettava mahdollisuus kertoa näkemyksensä yhtiöittämiseen ja palvelujen markkinaehtoistamiseen. Nyt tätä mahdollisuutta ei ole ollut.

Yhtiöt, ovatpa ne sitten julkisessa tai yksityisessä omistuksessa, toimivat eri logiikalla kuin julkinen toiminta ja palvelu. Osakeyhtiölaissa todetaan, että yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille - maakunnallisten yhtiöiden tapauksessa siis maakunnille, kansainvälisten terveysjättien tapauksessa näiden osakkeiden omistajille. Julkisen toiminnan tarkoitus on puolestaan toteuttaa niitä yhdessä sovittuja päämääriä ja asioita, joista demokraattisesti on päätetty. Tällä on valtava ero.

Palvelutuotannon yhtiöittäminen pirstaloi sosiaali- ja terveydenhuoltoa, ja uudistuksen keskeinen tavoite niin sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta kuin perus- ja erikoistason integraatiosta vaarantuu. Myös kustannukset uhkaavat karata ja asiantuntijat muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n toimitusjohtaja Aki Linden varoittavat, että laaja yhtiöittäminen voi johtaa ylihoitoon ja kustannusten nousuun, ei suinkaan laskuun kuten hallitus tuntuu uskovan tai ainakin kertovan.

Yhtiöittäminen myös eriyttää palvelun ja viranomaistoiminnan, joka on hyvin ongelmallista erityisesti sosiaalipalveluissa, mutta myös terveydenhuollossa ja sairaanhoidossa. Tuottajien pirstoutuessa myös valvonnan tarve kasvaa. Tämä edellyttää lisää resursseja valvontaan ja tämä resurssi on poissa itse palvelutuotannosta siis hoidosta ja huolenpidosta.

Yhtiöittäminen ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon organisointi tilaaja ja tuottaja erottamalla uhkaa myös demokratiaa ja avoimuutta. Tämän jälkeen kansalaisten ja maakunnallisten luottamushenkilöiden vaikutusmahdollisuudet palvelutuotannosta kaventuvat omistajaohjaukseksi, palvelusopimuksiksi ja asiakaspalautteeksi. Demokraattinen ja avoin päätöksenteko siirtyisi yhtiöverhon taakse.

Voin avata tätä syntyvää demokratiaongelmaa esimerkillä. Tampereella joukko asukkaita teki kuntalaisaloitteen, jonka yli kaksi prosenttia kaupunkilaisista allekirjoitti. Tavoitteena oli kuntalain 23 pykälän mukaisesti saada aloite valtuuston käsittelyyn kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Koska asia koski kaupungin omistamaa yhtiötä, kaupunginhallitus päätti, ettei se vie asiaa valtuuston käsiteltäväksi, sillä se ei kuulu valtuuston toimivaltaan ja asian käsittely julkisesti voisi vahingoittaa yhtiötä.

Tällaisiin tilanteisiin joutuvat myös maakuntien luottamushenkilöt. Asioita ei voida enää samanlailla tuoda demokraattisille areenoille keskusteluun ja päätöksentekoon esimerkiksi peruspalveluiden tuotannon osalta, jos ne siirretään yhtiörakenteen alle.

Tilaaja-tuottaja-malliin liittyy muitakin ongelmia. Siksi kunnissa, esimerkiksi Oulussa ja nyt Tampereella, on tällaisista toimintamalleista luovuttu tai luopumassa.

Suhtaudun hyvin kriittisesti peruspalvelutuotannon yhtiöittämiseen, mutta jos yhtiöittäminen halutaan runnoa läpi, olisi hyvä, että kunnille - erityisesti suurille kaupungeille - annettaisiin mahdollisuus toimia näiden yhtiöiden omistajina ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajina. Tämä mahdollistaisi paremmin niiden hyvien käytäntöjen ja toimintamallien säilymisen, joita kunnissa tällä hetkellä on. Nyt tällaisen erityisaseman olisi saamassa vain pääkaupunkiseutu.

Kanssani samankaltaisen näkemyksen ovat esittäneet myös keskustan kokenut kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ja eduskunnan varapuhemies kokoomuksen Paula Risikko. Toivon, että saatte näkemyksellenne tukea hallituksen sisällä.

Yhtiöittäminen on keskeisin ongelma hallituksen kaavailemassa uudistuksessa. Se on puhtaasti ideologinen valinta ja synnyttää ison joukon uusia ongelmia, ei suinkaan ratkaise niitä ongelmia, joita sosiaali- ja terveydenhuollossa toki on ja joiden ratkaiseminen on ollut myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen lähtökohtana.


Arvoisa puhemies,

Sosialidemokraattinen liike on uudistanut suomalaista yhteiskuntaa viimeisen sadan vuoden aikana ehkäpä enemmän kuin yksikään muu puolue. Haluamme olla uudistamisen ja muutoksen eturintamassa myös tulevaisuudessa.

Emme kuitenkaan pidä hallituksen valitsemaa tietä uudistuksille oikeana tai järkevänä. Emme halua yhteiskuntaa, jossa peruspalvelut alistetaan sokealle markkinauskolle ja monikansallisten yritysten voitontavoittelulle - yhteiskuntaa jossa ihmisen arvo mitataan euroissa ja tuottavuudessa - yhteiskuntaa, jossa työtä tehdään ilman palkkaa ja jossa keskeinen kilpailuetu ei suinkaan ole korkea osaaminen vaan halvat työvoimakustannukset - yhteiskuntaa, jossa yhteinen omaisuus, esimerkiksi väyläomaisuus, on yhtiöitetty ja lopulta todennäköisesti yksityistetty.


Suomen suunta on tällä hetkellä väärä ja siksi, kannatan edustaja Rinteen tekemää epäluottamuslause-esitystä.

_MG_3917.jpg

Avainsanat: Puhe, Välikysymys Suomen suunnasta, Yhtiöittäminen, Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, Sote, SDP