Muutoksen eturintamassa huomennakin!

Share |

Perjantai 27.5.2016 - Sanna Marin


SDP on keikkunut kannatusmittausten kärjessä viime syksystä lähtien. Syitä kannatuksen nousuun löytyy niin omasta kuin hallituksen politiikasta. Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten muodostama porvarihallitus on tehnyt poikkeuksellisen kovaa politiikkaa. Leikkaukset erityisesti koulutukseen ja jo entuudestaan vähävaraisten ihmisten toimeentuloon sekä työntekijöihin ja työttömiin kohdistuvat heikennykset ovat olleet monelle hallituspuolueita äänestäneelle järkytys.

Samaan aikaan oppositiopuolueet ovat tarjonneet selkeitä vaihtoehtoja hallituksen politiikalle. SDP on tehnyt tällä vaalikaudella vaihtoehtobudjetin lisäksi muun muassa kymmenen kohdan yrittäjäpaketin, kotouttamisohjelman, omistajapoliittisen ohjelman ja vammaispoliittisen ohjelman. Puolue on jalkautunut ihmisten ja järjestöjen pariin Kättä päälle -kiertueella, jossa etsittiin ideoita ja ratkaisuja Suomen suunnan kääntämiseksi. Välikysymyksiä hallitukselle on tehty koulutukseen ja opintotukeen kohdistuvista leikkauksista, eläkeläisten toimeentulon heikennyksistä, työllisyyspolitiikasta, liikennepolitiikasta sekä väylien ja peruspalveluiden yhtiöittämissuunnitelmista.

Kaiken kaikkiaan SDP on onnistunut oppositiopolitiikassaan hyvin ja kyennyt vaikuttamaan myös hallituksen päätöksiin. Esimerkkeinä tästä ovat muun muassa eläkkeensaajan asumistuen leikkauksen peruminen sekä tehokkaan katumisen lainsäädännön ja hallintarekisterilain kaatuminen.

Samaan aikaan, kun keskitymme oppositiopolitiikan tekemiseen on meidän kyettävä katsomaan myös yksittäistä vaalikautta pidemmälle. Tämä on SDP:n kohtalonkysymys niin hyvässä kuin pahassa.

On selvä, että olemme iloisia ja kiitollisia puolueen kannatuksen vahvistumisesta, mutta yhtälailla on tunnustettava, että keskeiset syyt pitkään jatkuneelle kannatuksen alenemiselle ovat yhä olemassa. Ensinnäkin, puolueen ikärakenne ei ole riittävän tasainen. Nuoria ja ruuhkavuosia eläviä puolueen jäseniä ja kannattajia on suhteessa liian vähän. Emme ole onnistuneet puhuttelemaan uusia sukupolvia ja liikkuvia äänestäjiä yhtä hyvin kuin monet muut puolueet. Toiseksi, emme ole onnistuneet hahmottamaan riittävän ajoissa niitä yhteiskunnallisia muutoksia esimerkiksi työelämässä, ympäristössä ja globaalissa taloudessa, jotka vaikuttavat tavallisten ihmisten arkeen ja Suomen menestymiseen tulevaisuudessa. Tämä näkyy myös jäsen- ja äänestäjärakenteessamme. Kolmanneksi, puolueen toimintatavat ovat ja näyttäytyvät edelleen liian jäykiltä ja hierarkkisilta. On ymmärrettävää, että iso laiva kääntyy hitaasti, mutta jos se ei käänny ollenkaan, on jossain vikaa ja pahasti. Näiden lisäksi puolueen toimintaympäristö ja -kulttuuri ovat haastavia erityisesti vaikuttamishaluisten ja myös uusien toimijoiden näkökulmasta. Hieman kärjistäen sanottuna puolueessa siedetään huonosti politiikkaan ja toimintaan kohdistuvaa kritiikkiä ja liiaksikin yksittäisiin henkilöihin ja heidän toimintaansa kohdistuvaa arviointia.

Ongelmista ei pidä vaieta. Toisaalta myöskään itseruoskintaan ei ole syytä. Puolueella on myös paljon vahvuuksia, joista voimme olla ylpeitä ja joista meidän kannattaa pitää kiinni. Arvomme ovat hyvät, edelleen ajankohtaiset ja ne jaetaan laajasti yhteiskunnassa. Olemme pragmaattinen, luotettava ja yhteistyökykyinen puolue ja tätä arvostetaan yli puoluerajojen. Ihmiset kokevat meidät turvallisena ja inhimillisenä poliittisena vaihtoehtona ja puolueena, joka ymmärtää arjen asioita. Ohjelmatyömme on edelleen vahvaa ja olemme tällä kaudella tarttuneet rohkeasti myös niihin kysymyksiin, jotka ovat olleet meille perinteisesti vaikeita. Yksi esimerkki tästä on sosiaaliturvan uudistaminen, jonka suuntaviivoista puoluevaltuusto linjasi kevään kokouksessaan. Puolueen nuorisoliitto ansaitsee kiitoksen siitä perusteellisesta ja rakentavasta työstä, jota se on tehnyt asian eteenpäin viemiseksi.

Hahmottelin viime syksynä puolueen uudistamisen suuntaviivoja ja olen edelleen sitä mieltä, että juuri nyt on oikea aika uudistaa sosialidemokraattisen liikkeen politiikkaa ja toimintatapoja. Käynnissä oleva periaateohjelmatyö tarjoaa mahdollisuuden jokaiselle meistä pohtia ja vaikuttaa siihen, millainen sosialidemokraattinen liike on tulevaisuudessa. Nähdäkseni oleellista on, että kykenemme uudistamaan yhteiskuntaa ilmastollisesti- ja ympäristöllisesti kestävään suuntaan samaan aikaan, kun vahvistamme ja monipuolistamme Suomen elinkeinorakennetta ja luomme mahdollisuuksia uuteen työhön. Yhteiskunnan sisällä keskeisin haasteemme on eriarvoistumiseen puuttuminen sekä tulo- ja hyvinvointierojen tasaaminen. Jokaisen ihmisen pitää voida kokea, että hänellä on aito mahdollisuus vaikuttaa ja parantaa omaa elämäänsä.

Toimintatapojen osalta näkisin mielelläni päivän, jolloin puolueen jäsenet pääsevät äänestämään puoluejohdosta ja evästämään asiassa päätöksen tekevää puoluekokousta. Puolueessa keskustellaan tällä hetkellä myös puoluehallituksen kokoonpanon muuttamisesta siten, että hallituksen muodostaisivat puheenjohtajiston lisäksi piirien puheenjohtajat. Samalla pohditaan puoluesihteerin valinnan siirtämistä puoluekokoukselta puoluevaltuustolle. Molemmat muutokset ovat saaneet tukea puolueen piirijärjestöiltä ja ainakin itse suhtaudun esityksiin myönteisesti, vaikka toki hyviä perusteluja toisenkin kannan tueksi on. Eniten esityksessä mietityttää tasaisen sukupuolijaon toteutuminen piirien puheenjohtajien valinnassa.

Sosialidemokraattisen politiikan ja toimintatapojen uudistaminen kussakin ajassa on välttämätöntä, vaikka ymmärrettävästi muutokset herättävät myös kritiikkiä ja vastarintaa. Kriittinen keskustelu on tervetullutta ja eri näkökulmia on tärkeä kuunnella. Keskustelu- ja päätöksentekoprosessi on onnistunut silloin, kun ihmiset kokevat, että ovat aidosti voineet sanoa, vaikuttaa ja osallistua, vaikka oma näkemys ei välttämättä tulisikaan lopputulokseksi. Parhaat prosessit ovat niitä, jotka mahdollistavat oppimisen ja kehittymisen yhdessä.

Kannatuksen nousu tuo puolueelle paitsi lisää valtaa ja mahdollisuuksia vaikuttaa myös vastuuta. Meidän on kyettävä katsomaan yksittäisten vaalikausien yli ja rakennettava vaihtoehtomme, ei vain suhteessa kuhunkin poliittiseen tilanteeseen ja asemaan, vaan suhteessa niihin yhteiskunnallisiin muutoksiin ja vallitseviin ongelmiin, joita havaitsemme ympärillämme. Onneksi samaan aikaan on mahdollista tehdä sekä hyvää päivänpolitiikkaa että rakentaa pitkän linjan sosialidemokraattista vaihtoehtoa ja tavoitteita. Tämän vähempään meidän ei myöskään tule tyytyä.

Sosialidemokraattiset nuoret eri puolilta Suomea kokoontuvat tänä viikonloppuna Tampereella liittokokouksen merkeissä ja liitto juhlii samalla 110-vuotista historiaansa. Osuvampaa paikkaa ei kokoukselle olisi voinut valita, sillä liiton ensimmäinen kokous pidettiin juuri Tampereen työväentalossa. Tuossa joukossa on paljon tulevaisuuden vaikuttajia ja tulevia SDP:n avainhenkilöitä. Haluankin toivottaa taistelevalle nuorisoliitolle hyvää liittokokousta! Olkaa tulevaisuudessakin se muutosvoima, jota työntää sosialidemokraattista liikettä ja aatetta eteenpäin!

image.jpeg

Avainsanat: SDP, Demarinuoret, Uudistuminen, Politiikka