Pariisin sopimus on tärkeä askel ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Share |

Tiistai 18.10.2016 - Sanna Marin


Puheenvuoroni eduskunnan lähetekeskustelussa koskien Pariisin ilmastosopimuksen hyväksymistä 18.10.2016.

Arvoisa puhemies,

Pariisissa viime joulukuussa saavutettua ilmastosopimusta voidaan pitää historiallisena ja tähän asti merkittävimpänä edistysaskeleena ilmastonmuutoksen torjumisessa. Sopimus sisältää muun muassa entistä kunnianhimoisemman tavoitteen ilmaston lämpenemisen pysäyttämisestä 1,5 asteeseen, joka tarkoittaa käytännössä esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopumista kohtuullisen nopeallakin aikataululla. Sopimus sisältää muun muassa viiden vuoden tarkastelujakson ilmastotavoitteiden riittävyydestä ja raportointivelvollisuuden maille siitä, miten ne ovat edenneet tavoitteidensa saavuttamisessa. Sopimuksessa on lisäksi pitkän aikavälin tavoite ilmastomuutokseen sopeutumiselle. Oleellista on, että sopimus on oikeudellisesti sitova ja, että kaikki isot teollisuusmaat ovat siinä mukana.

Nyt, alle vuosi ilmastosopimuksen solmimisesta, se on astumassa voimaan 4. marraskuuta, kun sopimukseen sisältynyt vähintään 55 osapuolen ja 55 prosentin päästöraja on ylittynyt. Maailman keskeisimmät ilmastopäästöjen aiheuttajamaat Kiina ja Yhdysvallat ratifioivat Pariisin sopimuksen syyskuussa ja Euroopan unioni lokakuun alussa. Nyt on Suomen eduskunnan tehtävä omalta osaltaan hyväksyä ilmastosopimus ja saattaa voimaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

Ilmastosopimuksella on isot taloudelliset vaikutukset ja Suomen kannattaa olla muutoksessa edelläkävijöiden joukossa. Lämpötila- ja päästövähennystavoitteet tarkoittavat merkittävää muutosta muun muassa tuotannon, investointien, kulutuksen ohjaamisen ja liiketoiminnan suhteen.

Eri toimijoiden kuten valtion, kuntien ja yritysten on tärkeä hahmottaa kokonaisuus omassa päätöksenteossaan. Tulevaisuudessa sellaiset maat ja toimijat pärjäävät, jotka kykenevät uudistamaan toimintaansa ympäristöllisesti kestävään suuntaan. Vähähiiliseen talouteen siirtyminen avaa uusia kasvumahdollisuuksia ja parantaa teollisuuden kilpailuasemaa Euroopassa ja Suomessa. Puhtaan ympäristö- ja energiateknologian tuotteille on syntymässä entistä suurempi globaali kysyntä ja markkinat.

Arvoisa puhemies,

Jotta ilmastosopimuksen mukaiset päästövähennystavoitteen voidaan käytännössä saavuttaa, vaatii se Suomelta kunnianhimoista ja päämäärätietoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ja tämän kanssa yhdensuuntaista päätöksentekoa kaikilla politiikan sektoreilla. Poliittisen päätöksenteon rinnalla yritysten toiminnalla on keskeinen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Välineitä ilmastotavoitteiden edistämiseksi on useita ja toimia tarvitaan laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla. Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa energiapolitiikan uudistaminen, ympäristöpolitiikan vahvistaminen, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistäminen, luonnonvarojen kestävä käyttö ja kiertotalous, maa- ja metsätalous, maankäytön-, asumisen ja liikenteen ratkaisut ja kaupunkipolitiikka sekä talouden eri ohjauskeinot.

---

Koska energian tuotanto ja kulutus aiheuttavat 80 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, kun mukaan lasketaan liikenteen käyttämä energia, on energiapolitiikassa tehtävä selvä siirtymä kohti päästötöntä, uusiutuvaa ja älykästä energiantuotantoa.

Päästöjen vähentämisessä avainasemassa ovat, miten siirrytään uusiutuvaan ja hajautettuun energiantuotantoon, miten energiateknologioiden kehittämistä ja investointeja tuetaan, millä aikavälillä ydinvoiman ja fossiilisten polttoaineiden kuten öljyn, kivihiilen ja turpeen käytöstä luovutaan, miten eurooppalaista energiayhteistyötä kehitetään sekä miten liikenteessä siirrytään päästöttömiin ratkaisuihin.


Eduskunnalle selontekona vielä tämän vuoden puolella tuotava energia- ja ilmastostrategia voi olla tärkeä väline ilmastotavoitteiden toteuttamisessa, mikäli se on riittävän kunnianhimoinen ja siinä tehdään selkeitä valintoja Suomen energiapolitiikan suunnasta. Juuri valintojen puute oli esimerkiksi vuonna 2014 julkaistun energia- ja ilmastotiekartan 2050 keskeinen ongelma.

---

Energian rinnalla Suomen kannalta keskeinen kysymys ovat metsät, koska metsät ovat tärkeä hiilinielu. Ilman metsien suojelua ja vahvistamista ilmaston lämpenemistä ei voida pysäyttää asetettuihin tavoitteisiin. Biotalous tarjoaa Suomelle taloudellisia mahdollisuuksia, mutta samalla on aidosti huolehdittava metsiemme kantokyvystä.

Kestävä luonnonvarojen käyttö ja resurssien riittävyys ovat isoja kysymyksiä paitsi ilmastonmuutoksen myös sukupolvien välisen solidaarisuuden näkökulmasta. Luonnonvarojen ylikulutus on ollut merkittävä ongelma 70-luvulta lähtien ja tällä hetkellä ihmiskunta käyttää 1,5 maapallon kantokyvyn verran luonnonvaroja. Suomalaiset kuluttavat jopa kolminkertaisesti biokapasiteettia kuin mikä on kestävää.

Luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä ja raaka-aineita on käytettävä nykyistä tehokkaammin. Kiertotalouteen siirtyminen – raaka-aineiden ja laitteiden tehokkaampi käyttö sekä jätteen synnyn ehkäisy, kierrätys ja hyödyntäminen, on välttämätöntä. Kiertotalous tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia suomalaiselle liiketoiminnalle ja yrityksille.

---

Maankäytön, asumisen, rakentamisen ja liikenteen ratkaisut vaikuttavat oleellisesti ilmastopäästöihin. Kaupunkien rooli tässä kokonaisuudessa on tärkeä, koska entistä suurempi osa ihmisistä asuu ja käy töissä kaupungeissa.

Korjaus- ja uudisrakentamisessa sekä yhdyskuntasuunnittelussa on siirryttävä entistä enemmän energiatehokkaisiin, energiaa säästäviin ja jopa energiaa tuottaviin ratkaisuihin. Julkisia investointeja on ohjattava tiiviimpää asumista tukeviin raide- ja joukkoliikennehankkeisiin. Esimerkiksi Tampereen raitiotiehanke, josta valtuusto päättää tämän kuun lopussa, on juuri sellainen kestävän joukkoliikenteen investointi, joita tarvitaan ilmastotavoitteiden toteuttamisessa.

Kaupunkien roolia innovaatioiden ja uusien älykkäiden ratkaisujen alustana on vahvistettava. Kunnilla ja kaupungeilla on myös keskeinen asema energiantuotannon uudistamisessa kunnallisten energiayhtiöiden kautta.

---

Ilmastonmuutoksen torjuminen on Suomelle paitsi haaste, myös taloudellinen mahdollisuus. Tämä edellyttää kuitenkin vahvaa panostamista tutkimukseen, innovaatiotoimintaan ja tuotekehitykseen. Hallituksen mittavat leikkaukset muun muassa korkeakoulutuksesta heikentävät Suomen kilpailukykyä erityisesti osaamiseen ja innovaatioiden näkökulmasta.

Taloudellisilla ja lainsäädännöllisillä ohjauskeinoilla on iso merkitys päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. Talouspolitiikan on oltava yhdensuuntaista ilmastotavoitteiden kanssa. Verotuksella, erilaisilla tukijärjestelmillä, investoinneilla, toimivalla päästökauppajärjestelmällä tai vastaavasti ylikansallisella hiiliverolla on tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä ja kulutuksen ohjaamisessa. Viimeistään nyt on sisäistettävä, että ilmastopolitiikka on talouspolitiikkaa ja päinvastoin.

Arvoisa puhemies,

Kannatan lämpimästi esitystä, että eduskunta hyväksyisi Pariisissa joulukuussa vuonna 2015 tehdyn Pariisin sopimuksen, joka on Yhdistyneiden kansakuntien ilmastopuitesopimuksen alainen.

dsc_0527_046.jpg

Avainsanat: Pariisin ilmastosopimus, Eduskunta, Suomi, Ilmasto- ja ympäristöpolitiikka