Ympäristö ei odota

Share |

Lauantai 14.7.2018 - Sanna Marin


Ilmaston lämpeneminen ja luonnon monimuotoisuuden jatkuva heikkeneminen ovat suurimpia uhkia ihmiskunnan tulevaisuudelle. Tämä on tunnustettu tosiasia. Kuluneella eduskuntakaudella saavutettu globaali ilmastosopimus on tärkeä askel kohti ympäristön kannalta kestävämpää huomista. Valitettavasti käytännön toimet ja tekemisen tahti eivät ainakaan toistaiseksi ole olleet linjassa sopimuksen kunnianhimoisten tavoitteiden kanssa. Mikäli ilmasto- ja ympäristökysymystä ei nosteta politiikan tärkeimmäksi tehtäväksi, on yli kahden asteen lämpeneminen vääjäämätöntä. Tämän inhimilliset ja taloudelliset seuraukset olisivat katastrofaaliset.

Kaikessa toiminnassa on siirryttävä ilmaston ja luonnon kantokyvyn kannalta kestävälle pohjalle ja nopeasti. Meillä ei ole aikaa lykätä välttämättömiä ratkaisuja tuonnemmaksi vaan muutoksen on tapahduttava viimeistään seuraavalla vaalikaudella. Vaalikauden alkuun sijoittuva Suomen EU-puheenjohtajuus tarjoaa hyvän mahdollisuuden nostaa myös ilmastokysymys entistä vahvemmin esiin.

Jotta ilmastosopimuksen mukaiset tavoitteen voidaan käytännössä saavuttaa, vaatii se kunnianhimoista ja päämäärätietoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa ja tämän kanssa yhdensuuntaista päätöksentekoa kaikilla politiikan sektoreilla. Välineitä tavoitteiden edistämiseksi on useita ja toimia tarvitaan laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilla.

Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa energiantuotannon uudistumisen vauhdittaminen, ympäristölle haitallisten tukien lopettaminen ja muut talouden ohjauskeinot, kiertotalouden vahvistaminen, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistäminen, ympäristöpolitiikan kokonaisvaltainen vahvistaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö, maa- ja metsätalouden muuttaminen nykyistä kestävämmäksi, maankäytön-, asumisen ja liikenteen ratkaisut sekä muut kestävää kehitystä tukevat ratkaisut kaupungeissa.

Ilmaston lämpenemisen hillitseminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on mahdollista. Tämä vaatii kuitenkin poliittista tahtoa, päätöksentekokykyä ja niiden tavoitteiden nykyistä nopeampaa toimeenpanoa, joihin olemme jo sitoutuneet. Kaikessa yksinkertaisuudessaan on kyse siitä, että myös lapsemme ansaitsevat maapallon, jolla voi elää.

Sanna_Marin_kuva_kesa18.jpg

Avainsanat: Ilmastonmuutos, Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, Ympäristö, Politiikka