Pääministeri Marinin puhe eduskunnassa 17.3.2020

Share |

Tiistai 17.3.2020


Valtioneuvosto on todennut 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, että maassa vallitsevat valmiuslain mukaiset poikkeusolot.

Valmiuslaissa on määritelty erilaisia poikkeusoloja. Poikkeusolot on nyt todettu lain kolmannen pykälän kolmannen ja viidennen kohdan mukaisesti.  Nämä poikkeusolot tarkoittavat väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuvaa erityisen vakavaa tapahtumaa tai uhkaa, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat, sekä vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavaa hyvin laajalle levinnyttä vaarallista tartuntatautia.

Koronavirus COVID-19 on laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti ja Maailman terveysjärjestö WHO on julistanut sen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi. Valtioneuvosto on antanut 16.3.2020 linjaukset koronavirustartuntojen leviämisen hidastamiseksi ja riskiryhmien suojelemiseksi ja ne ovat voimassa 13.4.2020 saakka. Tavoitteena on suojella erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia kuten ikääntyneitä ja perussairaita sekä turvata Suomen terveydenhuollon kapasiteetti ja toimintakyky kaikissa olosuhteissa.

Suomi on varautunut edessä olevaan epidemiaan paremmin kuin monet muut valtiot.

Varautumista ja valmistautumista on tehty tammikuun alusta saakka. Keskeisimmät keinot tilanteen hoitamiseksi ovat tartuntatautilain, pandemian varautumissuunnitelman sekä materiaalisen varautumisen suunnitelman toimeenpano. Tartuntatautilain nojalla voidaan päättää tautiin sairastuneen tai sairastuneeksi epäillyn henkilön karanteeniin asettamisesta, sekä alueellisista sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden, oppilaitosten, päiväkotien, asuntojen ja vastaavien tilojen sulkemisesta sekä yleisötilaisuuksien kieltämisestä.

Sosiaali- ja terveydenhuollolla on pandemiasuunnitelmat, joita hyödynnetään koronaviruksen hoidossa. Suunnitelmat sisältävät myös laskelmat sairaalapaikoista ja tehohoidon riittävyydestä. Materiaalinen valmius muun muassa suojainten osalta on tarkistettu ja tilanne on parempi kuin monissa Euroopan maissa.

Säännönmukaisten toimivaltuuksien puitteissa käytetään kaikki ne keinot, joita käytettävissä on.

Kokonaistilanteen perusteella voidaan kuitenkin arvioida, että kansainvälisen pandemian torjuminen, sairastuneiden hoitaminen sekä väestön suojaaminen eivät ole hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin. Erityisesti ikääntyneiden ja monisairaiden sekä tietyistä perussairauksista kärsivien riskiryhmien suojaaminen jää säännönmukaisia toimivaltuuksia käyttäen puutteelliseksi.

Tartuntatautilain ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaiset toimivaltuudet eivät riitä tilanteen hallitsemiseksi siten, että voitaisiin riittävästi suojata sosiaali- ja terveydenhuollon laitosten toimintaa tai päättää valtakunnallisista toimenpiteistä. Tartuntatautilaki ei sisällä sellaisia valtuuksia määrätä terveydenhuollon palveluista, joilla voitaisiin turvata terveydenhuollon ja viranomaistoiminnan kestokykyä kuormitustilanteessa. Lisäksi taudin leviämisen estämiseksi tarvittavia päätöksiä opetuksen ja koulutuksen järjestämiseksi täytyy pystyä tekemään valtakunnallisesti.

Säännönmukaiset toimivaltuudet eivät enää riitä väestön suojaamiseksi hyvin laajalle levinneeltä vaaralliselta tartuntataudilta. Siksi hallitus on päättänyt, että valmiuslain käyttöönottoasetuksilla otetaan käyttöön valmiuslaista ne säännökset, jotka valtioneuvosto katsoo välttämättömiksi tämän hetkisessä tilanteessa ja oikeasuhteisiksi Covid-19 –pandemian leviämisen ja etenemisen hidastamiseksi sekä erityisesti hoito- ja muiden henkilöresurssien riittävyyden varmistamiseksi.

Valtioneuvosto on päättänyt kahdesta käyttöönottoasetuksesta. Näistä toinen astuu voimaan kiireellisenä.

Kiireellisenä voimaan astuu valtioneuvoston asetus valmiuslain 87. pykälää koskien. Asetuksen  mukaisesti terveydenhuollossa käytettävien lääkkeiden, tavaroiden ja palvelujen myyntiä voidaan rajoittaa koko valtakunnan alueella siten kuin sosiaali- ja terveysministeriö määrää.

Eduskunnan käsiteltäväksi tuodaan myös toinen valtioneuvoston asetus, jossa säädetään seuraavien toimivaltuuksien käyttöönotosta.

Valmiuslain 86. pykälässä säädettyjä toimivaltuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ohjaamiseksi voidaan soveltaa koko valtakunnan alueella siten kuin sosiaali- ja terveysministeriö määrää.

Valmiuslain 88. pykälässä tarkoitettua kunnan oikeutta luopua terveydenhuoltolaissa säädettyjen kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta, sosiaalihuoltolain 36. pykälässä tarkoitetuista palvelutarpeen arvioinneista ja terveydensuojelulain mukaisista tehtävistä, voidaan soveltaa koko valtakunnan alueella, siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

Valmiuslain 93. pykälän toisessa momentissa tarkoitettua poikkeamista toimivaltuuksia työaikalain lepoaikoja ja ylityötä koskevista säännöksistä sekä vuosilomalain vuosiloman antamista koskevista säännöksistä terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa mainitun pykälän 3 momentissa säädetyin edellytyksin voidaan soveltaa koko valtakunnan alueella.  

Valmiuslain 94. pykälän kolmannessa ja neljännessä momentissa tarkoitettua terveydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan työntekijän, virkamiehen ja kunnallisen viranhaltijan irtisanomisajan pidentämistä voidaan soveltaa koko valtakunnan alueella.

Valmiuslain 95. pykälän toisessa momentissa tarkoitettuja terveydenhuollon henkilökunnan työvelvoitteista voidaan soveltaa koko valtakunnan alueella.

Valmiuslain 109. pykälässä tarkoitetun opetuksen ja koulutuksen järjestäjien opetus ja muu toiminta voidaan keskeyttää koko valtakunnan alueella siten kuin opetus- ja kulttuuriministeriö määrää. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien velvollisuutta järjestää opetus- ja muuta toimintaa sekä ateria-, kuljetus-, ja majoitusetuuksia voidaan valmiuslain 109. pykälän toisen momentin mukaisesti rajoittaa koko valtakunnan alueella siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

On lisäksi mahdollista, että valtioneuvosto joutuu ottamaan myöhemmin muita valmiuslain pykäliä käyttöön, esimerkiksi pykälän 118 mukaisen liikkumisen ja oleskelun rajoittaminen väestön suojaamiseksi siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Valtioneuvosto antaa tällöin eduskunnalle uuden käyttöönottoasetuksen ja tarvittaessa soveltamisasetuksen.

Edellä mainittujen käyttöönottoasetusten lisäksi valtioneuvosto on päättänyt kolmesta soveltamisasetuksesta.

Ensinnäkin valtioneuvosto antaa asetuksen kunnan oikeudesta poiketa terveydenhuollon kiireettömän hoidon määräaikojen noudattamisesta ja sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinneista. Asetuksen tarkoituksena on vapauttaa sosiaali- ja terveydenhuollon resursseja covid-19 –infektioon sairastuneiden hoitoon, muuhun kiireelliseen hoitoon sekä välttämättömien sosiaalipalvelujen arviointiin.

Toiseksi valtioneuvosto antaa asetuksen varhaiskasvatuksen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestämisvelvollisuutta koskevista väliaikaisista rajoituksista. Esitys sisältää rajoituksia kunnan velvollisuuteen järjestää varhaiskasvatusta. Lisäksi esitykseen sisältyvät perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, yliopistokoulutuksen ja vapaan sivistystyön koulutuksen ja taiteen perusopetuksen järjestämisen rajoitukset.

Kolmantena valtioneuvosto antaa asetuksen väliaikaisista poikkeuksista sovellettaessa eräitä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksiä.

Näitä toimivaltuuksia voidaan käyttää vain sellaisin tavoin, jotka ovat välttämättömiä valmiuslain tarkoituksen saavuttamiseksi ja oikeassa suhteessa toimivaltuuden käyttämisellä tavoiteltavaan päämäärään nähden.

Päämäärämme on tartuntatautilain, muun lainsäädännön ja näiden valmiuslain kohtien käyttöönoton keinoin pyrkiä tasaamaan koronaviruksen aiheuttamaa tautihuippua, jotta terveydenhuollon kantokyky kestää epidemian aiheuttaman kuormituksen. Monissa maissa terveydenhuollon kapasiteetti on ollut kriittisesti kuormittunut, mutta tämä on Suomessa mahdollista välttää oikea-aikaisilla ja oikeassa suhteessa tehdyillä rajoittamistoimenpiteillä.

Meidän päätehtävämme on nyt suojata erityisesti taudin vakaville oireille alttiit riskiryhmät. Riskiryhmiin kuuluvat ennen kaikkea yli 70-vuotiaat ja 60-70-vuotiaat ihmiset, joilla on perussairauksia. Riskiryhmät sairastavat taudin yleensä rajuimmin ja he tarvitsevat huomattavan usein sairaalahoitoa.

De ordinarie befogenheterna räcker inte längre till för att skydda befolkningen mot den mycket utbredda, farliga smittsamma sjukdomen. Därför föreslår regeringen att man genom en ibruktagningsförordning tar i bruk de bestämmelser i beredskapslagen som statsrådet i nuläget anser vara nödvändiga och proportionerliga för att bromsa spridningen och framskridandet av covid-19-pandemin samt i synnerhet för att säkerställa tillräckliga vårdresurser och andra personalresurser.

Koska normaaliolojen lainsäädäntö ja säännönmukaiset toimivaltuudet eivät enää riitä väestön suojaamiseksi, valmiuslain käyttöönottoasetuksella otetaan käyttöön valmiuslaista ne säännökset, jotka valtioneuvosto katsoo välttämättömiksi tämän hetkisessä tilanteessa ja oikeasuhteisiksi Covid-19 –pandemian leviämisen ja etenemisen hidastamiseksi sekä erityisesti hoito- ja muiden henkilöresurssien riittävyyden varmistamiseksi.